Lounais-Häme

Forssassa kolme tuomion saanutta valtuutettua: Kantaako valtuutetun moraali?

Helsingin Sanomat julkaisi syyskuun lopulla laajan reportaasin kuntapäättäjien saamista rikostuomioista vuosien 2012–2017 ajalta. Tilastojen perusteella Lounais-Hämeessä esimerkillisimpiä kuntia ovat Ypäjä, Humppila ja Tammela, joissa yksikään valtuutettu ei ole saanut rikostuomiota. Ypäjällä ja Humppilassa varavaltuutetutkin ovat puhtaita pulmusia, Tammelassa yksi varavaltuutettu tuomittu työrikoksesta.

Somerolla yhteen valtuutettuun kohdistunut syyte ampuma-aserikoksesta kaatui käräjäoikeudessa. Jokioisilla ja Urjalassa yksi valtuutettu on saanut rikostuomion. Urjalassa silloinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Pauli Lella sai 60 päivän ehdollisen vankeustuomion törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja pahoinpitelystä. Lella erosi sittemmin hallituksen puheenjohtajan tehtävästä.

Jokioisten sakkotuomio 20 päiväsakkoa annettiin vuonna 2012 tapahtuneesta lievästä petoksesta.

 

Forssassa tuomion vuosina 2012–2017 saaneita valtuutettuja on kolme. Helsingin Sanomien mukaan Forssa sijoittuu suurista kaupungeista listan kärkeen yhdessä Seinäjoen, Keravan ja Heinolan kanssa. Listassa ei ole mukana 4,5 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen keväällä saanut Raine Immonen, koska tämä jätti luottamustoimet tuomionsa jälkeen.

Forssan Lehti julkaisee näiden kolmen valtuutetun nimet, vaikka kyse on ainoastaan sakkotuomioista. Syitä tähän on kaksi. Ensinnäkin kyse on kuntalaisten asioista päättävistä henkilöistä, joiden kohdalla yksityisyyden suoja on laskenut tuntuvasti heidän lähdettyään politiikkaan.

Toinen, vielä merkittävämpi syy on se, että nimien julkaisulla halutaan välttää turhat huhupuheet 40 nuhteettomaksi viimeisen viiden vuoden ajalta todetun valtuutetun kohdalla.

 

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, Forssan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Arto Heino syyllistyi vuonna 2013 kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta ja väärennykseen.

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden mukaan Heino on määrätty ylinopeussakkojen johdosta heinäkuussa 2013 ajokieltoon, jonka viimeinen voimassaolopäivä on ollut 2. lokakuuta. Heino ei ole tämän jälkeen noutanut ajokorttiaan poliisilta. Ajo-oikeus alkaa uudelleen vasta, kun ajokortti palautetaan haltijalleen.

10. lokakuuta Heino on pysäytystilanteessa näyttänyt poliisille laminoitua jäljennöstä ajokortistaan. Heino on omien sanojensa mukaan kertonut heti kortin näytettyään poliisille, että kyseessä on jäljennös.

Heino tuomittiin 30 päiväsakkoon, yhteensä maksettavaa tuli Heinon tuloilla 180 euroa.

 

Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Pentti Mansikkamäelle Heinon saama tuomio tuli uutena asiana.

Mansikkamäki ei väheksy Heinon saamaa tuomiota, mutta koska kyseessä ei ole voimassa oleva ehdollinen tai ehdoton vankeusrangaistus vaan sakkorangaistus, Mansikkamäki kokee Heinon olevan kelpoinen hoitamaan luottamustoimiaan jatkossakin.

-Nuhteettomuus kaikilla ehdokkailla ja etenkin valituilla valtuutetuilla olisi hyvä. Jos on ehdolla, tällaiset taustat pitäisi tuoda esille. Jokaisen on itse mietittävä luotettavuutensa, Mansikkamäki näkee.

Keskustan Etelä-Hämeen piiri ry:n toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho kertoo, että kunnallisjärjestöt toimivat itsenäisesti, piiri ei lähde ohjeistamaan päätöksenteossa.

Iso-Aho on Heinon tapauksessa Mansikkamäen linjoilla. Hänen mukaansa on jatkoa ajatellen hyvä käydä läpi, missä menee raja tuomioista ilmoittamiselle. Esimerkiksi liikenteestä saatuja rikesakkoja ei Iso-Ahon mielestä tarvitse ilmoittaa. Hän myös muistuttaa, ettei laki tunne enää käsitystä kansalaisluottamuksen menetys, eli loppuikäänsä ihmisen ei tarvitse kärsiä saamastaan tuomiosta.

-Jokainen tapaus on omanlaisensa. Jos tiedossamme on jokin rikos, asia käsitellään puolueen sisällä, mutta emme voi olettaa, että jokaisella ehdokkaalla on tuomioita, Iso-Aho sanoo.

 

Samaa korostaa sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilkka Joenpalo. Teko ei muutu ajankohdasta riippuen, mutta Joenpalon mukaan maailman tappiin ei tehdystä rikoksesta saa tuomita. Hän muistuttaa, että kahta tuomiota luottamushenkilölle ei pidä antaa, mutta jokaisen pitää tehdä omat johtopäätöksensä tuomion jälkeen.

-Isot rikokset ovat selviä tapauksia. Esimerkiksi rattijuopumus, hurja ylinopeus, huumeisiin sekaantuminen tai väkivaltatuomio ovat vakavia rikoksia. Niiden jälkeen on vaikea nähdä, että luottamusta on, Joenpalo sanoo.

SDP:n uusi kaupunginvaltuutettu Tomi Karlsson on tuomittu pahoinpitelystä vuonna 2013. Karlsson löi toista miestä nyrkillä kasvoihin niin, että tämä kaatui. Karlsson tuomittiin 30 päiväsakkoon, josta maksettavaa tuli 690 euroa.

Joenpalo näkee, että Karlssonin tapauksessa on kyse sen verran lievästä tapauksesta, ettei se aiheuta jälkiseurauksia. Joenpalo huomauttaa, ettei Karlsson ole tapahtumahetkellä ollut mukana politiikassa, eikä rikos ole tapahtunut demarina.

 

Perussuomalaisten valtuutettuna tällä kaudella toimiva, sivistys- ja tulevaisuuslautakunnan jäsen Sami Mattila on tuomittu vuoden 2012 syyskuussa tapahtuneesta, perhesuhteisiin liittyvästä kotirauhan rikkomisesta 30 päiväsakkoon, yhteensä 240 euroa.

Mattila oli lokakuussa 2012 järjestetyissä kuntavaaleissa kokoomuksen ehdokkaana ja valittiin varavaltuutetuksi. Tuomio annettiin joulukuussa 2012. Tänä vuonna hän liittyi takaisin perussuomalaisiin. Mattila ei ole kertonut kummallekaan puolueelle saamastaan tuomiosta, vaikka Forssan Seudun Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja Jari Kanteluksen mukaan perussuomalaisissa kysytään jäseneksi liittymisen yhteydessä erikseen, onko henkilön historiassa rikostuomioita.

-Sen avoimuuden kannalta, jota perussuomalaissa olemme hakeneet, olisi ollut hyvä, että Mattila olisi saamastaan tuomiosta kertonut. Se olisi ollut asiallista keskinäisen luottamuksen kannalta. Tuomioista ollaan kyselty juuri siksi, ettei puolueen niskaan päästäisi niiden johdosta, Kantelus sanoo.

Hän aikoo keskustella asiasta Mattilan kanssa ja sanoo, että asiaa käsitellään seuraavassa hallituksessa. Mattilan asemasta sivistys- ja tulevaisuuslautakunnan jäsenenä päättää Kanteluksen mukaan kaupunginvaltuusto.

Yleisellä tasolla Kantelus näkee, että rajaa luottamuskelpoisuuteen on vaikea asettaa. Siihen vaikuttavat muun muassa tuomion kovuus ja se, onko tuomio jo kärsitty vai onko se voimassa. Pelkästä sakkotuomiosta hän ei näe luottamuskelpoisuuden päättyvän, etenkin jos kyse ei ole esimerkiksi väkivaltarikoksesta.

 

Kaikki puoluevaikuttajat ovat sitä mieltä, että kuntapäättäjien rikostuomioiden tuominen julkiseen keskusteluun on hyvä asia. He myös arvioivat tai toivovat, että jatkossa ehdokassuostumuksen yhteydessä henkilöltä kysytään, onko tällä rikoshistoriaa.

-Seulaa on syytä kiristää. Perussuomalaisiin tulee paljon jäsenhakemuksia, mutta ovista ei nytkään sisään kävellä. Paikallisella tasolla taustoja on tutkittava kriittisemmin, etenkin tämä koskee lautakuntien ja valtuuston jäseniä, Kantelus näkee.

-Olen toiminut useiden suurten yritysten hallituksissa ja siellä on kysytty jäsenehdokkaalta, onko sinulla rangaistuksia. Luulen, että jatkossa kaikki puolueet tulevat kysymään tätä samaa ehdokassuostumuksen yhteydessä, tähän asti näin ei ole ollut, Joenpalo sanoo. FL

 

Uusimmat