Lounais-Häme

Forssassa tehtiin viimeiset tekonivelleikkaukset

Eläkkeelle jäänyt Forssan sairaalan kirurgi Ritva Vastamäki makaa Forssan sairaalan kirurgian osasto ykkösen sängyllä. Hänelle on tehty edellisenä päivänä lonkkaleikkaus, mutta hän on jo lähes täysin normaali, puhelias oma itsensä.

Anestesialääkäri Pille Kilgi on pistäytynyt katsomaan hänen vointiaan. Vastamäen hemoglobiini on vähän laskenut, muttei ole vielä huolestuttavalla tasolla.

Kilgin mukaan hemoglobiinia pitää tarkkailla ainakin seuraavaan päivään asti.

-Juuri tämä on Forssan sairaalassa hienoa. Täällä henkilökunnalla on laaja tietämys ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Tiedän sellaisia tapauksia, että yliopistollisessa sairaalassa on osattu tulkita laskevia hemoglobiiniarvoja vasta, kun on pitänyt jo alkaa elvyttää, Vastamäki sanoo.

 

Ritva Vastamäki on yksi Forssan sairaalan viimeisistä lonkkaleikkauspotilaista.

Vastamäki halusi tarkoituksella päästä leikkaukseen Forssaan, koska hän luottaa entisiin kollegoihinsa enemmän kuin keskussairaaloihin tai yliopistollisiin sairaaloihin.

-Isoissa yksiköissä kaikki työntekijät ovat niin erikoistuneita, että perusasiat unohtuvat helposti. Pahinta on sellainen asenne, että tämä ei kuulu minulle. Se on valitettavan yleinen, kun jokainen on erikoistunut vain yhden asian hoitamiseen.

Vastamäen mielestä valtion tavoite potilasturvallisuuden parantamisesta ei siis toteudu leikkauksia keskittämällä.

-Isoissa yksiköissä pompotetaan potilasta osastosta toiseen. Seuraava hoitaja ei tiedä, mitä edellinen teki. Kaikilla on kiire, eikä leikkaussalin hygieniasta ehditä pitää yhtä hyvää huolta kuin täällä Forssassa.

 

Tämän kuun alussa tehdään viimeiset lonkka- ja polvileikkaukset Forssan sairaalassa. Sen jälkeen tekonivelleikkaukset lopetetaan kokonaan.

Maaliskuun loppuun asti tehdään vielä muita nukutusta vaativia leikkauksia, mutta viimeistään huhtikuusta lähtien Forssan sairaalassa ei ketään enää nukuteta.

Forssassa keskitytään vain pieniin leikkauksiin, jotka vaativat paikallispuudutusta. Tällaisia ovat esimerkiksi plastiikkakirurgiset leikkaukset, luomenpoistot, haavojen ompelu ja jotkin korvalehden, nenän ja suun alueen leikkaukset. Kuitenkaan esimerkiksi nielurisojen poisto ei kuulu tällaisiin pieniin operaatioihin.

 

Leikkaustoiminnan lopettamisen syynä on asetus, joka keskittää leikkaukset ja päivystyksen suuriin yksiköihin. Forssan seudulta leikkaukset siirtyvät Hämeenlinnaan.

Muutosta hämmästelee Vastamäen lisäksi Forssan sairaalan anestesiaylilääkäri Eljas-Veli Snäll.

-Tavallinen kirurgia on meille ammattilaisille arkista aherrusta. En ymmärrä, miksi sellainen työ pitäisi keskittää vain tiettyihin yksiköihin. Ei kai sillä ole mitään väliä, minkä seinien sisällä sitä työtä tehdään? Päättäjät katsovat tätä kirurgin työtä ihan kummallisten linssien läpi, Snäll sanoo.

Hänen mukaansa pienessä yksikössä on itse asiassa etunsa. Henkilökunta tuntee toisensa, joten potilaan hoitoketju etenee sutjakkaasti.

-Voin nopeasti soittaa potilaan lääkärille, jos haluan hänen terveydestään lisää tietoa. Isoissa yksiköissä pitää vain luottaa Kanta-arkistoon, Snäll sanoo.

 

Anestesialääkäri Pille Kilgi varmistaa vielä, että Vastamäellä on kaikki hyvin, ennen kuin hän jatkaa seuraavan potilaan luokse. Vastamäen vastaus kuulostaa ironialta, muttei sitä ole:

-Et uskokaan, kuinka ihanaa minulla on täällä. FL

 

Näin leikkaustoiminta muuttuu
Nukutusta vaativat leikkaukset keskitetään julkisella sektorilla yliopistollisiin ja aluesairaaloihin.Forssan sairaalassa on tehty vuodessa reilusti yli 1000 leikkausta. Näistä noin 150 on ollut tekonivelleikkauksia.Forssaan jää arviolta 300 paikallispuudutusta vaativaa leikkausta vuosittain.Kirurgisella osastolla on tällä hetkellä 32 sairaansijaa, mutta paikkoja vähennetään 13.Hämeenlinnassa leikkausten määrä kasvaa vuosittain 1600 leikkauksella.Keskittämis- ja päivystysasetuksen tavoitteena on säästää sata miljoonaa euroa vuosittain koko Suomessa.Tämä tarkoittaa, että leikkauksia pitää tehdä aiempaa tehokkaammin.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti