– Virossa on mahtavat mahdollisuudet metsästämiseen, Kari Karvo kehaisee.
Pienessä maassa on esimerkiksi tiheä majava- ja kauriskanta, ja karhuja saa ampua haaskalta.
Vaikka Karvon esittelemä karhuntalja näyttääkin uljaalta, sanoo hän suurimman osan suomalaisista olevan lihametsästäjiä, jotka trofeiden sijaan tavoittelevat muhkeita lihakimpaleita.
Virosta niitä on vaivatonta pyytää.
– Kun Forssasta lähtee liikkeelle, viiden tunnin päästä on Pärnussa metsästämässä. Kuusamoon kestäisi 12 tuntia, Karvo vertaa.
Rovaniemellä varttunut Karvo on kulkenut metsällä pikkupojasta saakka. Virolaiseen metsästyskulttuuriin hän tutustui tehdessään metsästysmatkoja ystävänsä kanssa.
– Olen metsästänyt melkein kaikissa Viron kunnissa, etsinyt ja seulonut parhaita paikkoja.
Vuodesta 1999 saakka Karvolla on ollut Virossa viralliset metsästysmatkan järjestäjän oikeudet. Hänellä on oma yritys T:mi West hunting Service sekä Vironjahdit Oü, jonka hän ja Janoš Tomaspolški omistavat puoliksi. Vironjahdit on osaomistajana Kurgo Villa hotellissa Pärnussa, jossa jahtimatkailijat majoittuvat.
Tavallisesti torstaista sunnuntaihin kestävät jahtimatkat ovat täyden palvelun paketteja, joihin sisältyy kaikki majoituksesta ja ruoista pillittäjiin ja ajomiehiin.
– Metsästäjän ei tarvitse muuta kuin metsästää.
Seurojen kanssa tehtyjen sopimusten nojalla Karvon asiakkaiden käytettävissä on Lihulassa 57 000 hehtaaria metsästysmaata. Alueella on muun muassa Euroopan suurimpiin hanhilahtiin kuuluva Matsalu, jonka yli lentää syksyisin arviolta miljoona lintua.
– Saalistakuuta en voi ikinä antaa, sillä voi olla huono keli tai huonoa tuuria, mutta esimerkiksi viime vuonna matkoillamme ammuttiin yli 900 hanhea, Karvo kertoo.
Hanhijahdeista on tullut suosituimpia metsästysmatkoja sen jälkeen, kun Karvo viisi vuotta sitten joutui lopettamaan villisikajahdit afrikkalaisen sikaruton vuoksi.
Ilman villisikajahtejakin sitkeä virus on vaarassa levitä metsästäjien mukana Suomeen.
– Samalla lailla sen voivat tuoda pyöräilijät, maastoratsastajat tai koiranäyttelyissä kävijät. Pitää tietää, mitä tekee ja kantaa vastuu, Karvo sanoo ja kertoo heidän muun muassa ohjeistavan asiakkaitaan varusteiden desinfioinnissa.
Karvo on järjestänyt metsästysmatkoja myös Kanadaan, Venäjälle, Puolaan ja Suomeen. Matkoille olisi enemmän tulijoita kuin niille pystytään ottamaan.
– Asiakkaista 85 prosenttia on suomalaisia, muut tulevat Espanjasta, Portugalista, Tanskasta, Ruotsista ja Venäjältä.
Virossa hanhimetsälle hamuavien on suoritettava vesilinnun metsästyskoulutus ja aseenkanto edellyttää 18 vuoden ikää. Suomalaisille saattaa myös tulla yllätyksenä, että Virossa metsästyksen promilleraja on nolla.
– Vuosituhannen alussa viina oli tietynlainen ongelma mutta hyvin harvoin enää, Karvo kertoo. FL
