Lounais-Häme

Fusarium voi pilata kauran brändin

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Veli Hietaniemen parinkymmenen vuoden työ sai päätöksensä, kun hän väitteli Turun yliopistossa viikko sitten.

Hietaniemi sai nimittäin ensimmäisen kosketuksensa väitöskirjansa aiheeseen, Fusarium-homesieneen ja toksiineihin jo 1980-luvulla.

-Vuonna 1987 oli sateinen kesä ja toksiinipitoisuudet nousivat, Hietaniemi muistelee.

Toden teolla hän on tehnyt väitöstutkimustaan viimeiset kaksi vuotta.

-Aloitin pitämällä sadan päivän vuorotteluvapaan. Työnteko on ollut hyvin intensiivistä.

Mutta se aihe. Se on: The Fusarium Mycotoxins in Finnish Cereal Grains: How to control and manage the risk.

Kyse on vakavasta asiasta.

-Erityisesti kaura on herkkä Fusarium-tartunnalle ja korkeille toksiinipitoisuuksille. Ja toksiinit ovat vaarallisia sekä ihmisille että eläimille, Hietaniemi aloittaa.

Hometoksiinit ovat olleet tänä vuonna suomalaisilla pelloilla ongelmana. Elintarvike- ja rehuvilja eivät saa ylittää tiettyjä raja-arvoja, ja syksyllä arvot paukkuivat.

-Tänä vuonna myös vehnästä on löydetty yllättävän paljon toksiineja.

Yksi syy hometoksiinien kasvuun on sääolosuhteissa.

Jos kukinta-aikaan on sateista ja lämmintä, homesienillä on hyvät oltavat. Hietaniemi toteaa, että edelliskesänä oli myös sateista, mutta silloin oli viileää. Home viihtyy lämpimässä.

-Tilanne Suomessa on muuttunut. Onko kyse ilmastonmuutoksesta, viljanviljelyn isoista muutoksista vai mistä, Hietaniemi miettii.

Riskit ovat kuitenkin selvästi lisääntyneet. Ja niiden riskien hallintaan Hietaniemi keskittyi väitöstutkimuksessaan.

Hän on tutkinut muun muassa siementen laatua, viljelykiertoa, rikkakasvien ja tautien torjuntaa ja viljelyteknisiä asioita. Riskiennusteissa otetaan huomioon sääolosuhteiden vaikutukset.

Myös se, miten viljaa käsitellään puinnin jälkeen, on tärkeää.

-Hyvä kuivaus, lajittelu ja kuorinta vähentävät pitoisuuksia jopa 90 prosenttia.

Tosin kaikkea hometta ja toksiineja ei saa pois kuivauksella. Homesieni kuitenkin tuottaa toksiineja ja se vaikuttaa jyvän kokoon. Kun jyvä jää pieneksi ja kevyeksi, se poistuu lähes itsestään lajittelun yhteydessä.

-Jyviä, jotka eivät kelpaa elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi, voidaan vielä käyttää eläintenrehuksi. Huonot erät menevät polttoon.

Pitoisuuksien mittaaminen on tärkeää. Hietaniemen mukaan viljaerillä, joissa on korkea hometoksiinipitoisuus, on selviä terveysvaikutuksia.

-Toksiinit aiheuttavat muun muassa syömättömyyttä, ripulia, keskushermostovaurioita, hedelmättömyyttä.

Hietaniemen mukaan toksiinipitoisuuksien määrän kasvu on vakava asia suomalaiselle viljantuotannolle.

-Kyse ei ole ihmisen aiheuttamasta ongelmasta vaan luonnossa tapahtuvasta homesienten kasvusta ja toksiinien muodostumisesta.

Hietaniemeltä on kysytty, voiko lapsille enää syöttää kaurapuuroa aamuisin.

-Kaurapuuroa voi syödä, sillä nykyisin kaikki elintarviketeollisuuteen toimitettava vilja tutkitaan.

Kuluttajien ei tarvitse panikoida, vaikka tilanne onkin vakava. Tilanne ei ole hallitsematon.

-Pilotoinnin kautta suomalaista osaamista voi siirtää esimerkiksi Afrikkaan. Siellä on todettu jopa kuolemaan johtaneita tapauksia aflatoksiinien takia.

Riski kasvaa, jos tila käyttää viljansa omaan tuotantoonsa ja esimerkiksi eläinten rehuksi. Kun vilja tulee omaan käyttöön, pitoisuuksia ei välttämättä mitata.

-Olisi tärkeää, että pikamittaukset otettaisiin käyttöön esimerkiksi viljelijärenkaissa.

Hometoksiinit ovat riski suomalaisen viljan maineelle.

-Kauran menekin edistämiselle tehdään tällä hetkellä paljon. Kaura on hyvässä nosteessa eikä sen brändiä saa pilata.

Hietaniemen mukaan on selvää, että kauran pitää olla tutkitusti hyvälaatuista. Sen terveysvaikutukset ovat niin hyvät, ettei mainetta saisi vahingoittaa.

Hietaniemi sanoo, että mielikuvaa suomalaisesta puhtaasta ruuasta pitää pitää yllä, mutta mielikuva ei enää riitä.

-Meillä pitää olla todisteita, että ruoka on oikeasti puhdasta. Sertifikaattien pitää olla kunnossa, Hietaniemi summaa. FL

 

Veli Hietaniemi
Syntynyt Vammalassa 1958.Perheessä vaimo Katriina ja kaksi aikuista lasta; tytär Marlène ja poika Jerry.Kaksi lastenlasta, 6- ja 3-vuotiaat.Luken tutkija aloitti työt Jokioisilla harjoittelijana vuonna 1983, tutkijana vuonna 1987, vuodesta 1998 vuoteen 2015 laboratoriopäällikkö.Harrastukset maanviljely, liikunta, rotary-toiminta, moottoripyöräily.