Lounais-Häme Lounais-Häme

Hajakuormitus rehevöittää vesistöjä Lounais-Hämeessä – Seudun järvillä tarvetta niitoille, joissa kunnostukselle ja kalateille

Hämeen vesienhoidon tuore toimenpideohjelma sisältää tuleville vuosille paljon parannustoimia pohjavesistä pintavesiin. Tiesuolaus ja pilaantuneet maa-ainekset uhkaavat pohjaveden tilaa Kanta-Hämeessä.
Savisamea Loimijoki kaipaa kunnostustoimia ja isosorsimon niittoa. Kuva: Tapio Tuomela
Savisamea Loimijoki kaipaa kunnostustoimia ja isosorsimon niittoa. Kuva: Tapio Tuomela

Lounais-Hämeessä pitäisi pystyä vähentämään vesien ravinnekuormitusta.

– Samalla pitää kiittää, että on siellä todella paljon tehtykin. On ollut hyviä hankkeita ja saatu aikaan positiivisia vaikutuksia, mutta vesiensuojelussa kestää pitkään, ennen kuin vaikutukset tulevat näkyviin, summaa biologi Harri J. Mäkelä Hämeen ely-keskuksesta.

Hyvää toimeliaisuutta ja yhteistyötä edustavat Loimijoen alueella kehitetyt toimijaverkostot.

ELY-keskukset ovat valmistelleet yhteistyötahojensa kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2022–2027 eli kolmannelle suunnittelukaudelle. Suunniteltuihin toimiin voi nyt vaikuttaa 14.5.2021 saakka. Eri tahoja kuullaan samalla myös tulvariskien hallintasuunnitelmista.

Vesien tilan parantaminen vaatii hyvää suunnittelua, rahaa, pitkäjänteisyyttä ja yksituumaisuutta.

Tavoitteena on, että kaikkien pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Eritoten fosforin kokonaiskuormitus pitäisi alentaa Suomessa nykyisestä liki kolmannes tavoitteen saavuttamiseksi.

Valtio vauhdittaa vesienhoitoa vesiensuojelun tehostamisohjelmalla. Olennainen tekijä on EU:n yhteinen maatalouspolitiikka painotuksineen.

Lounais-Hämeessä ravinteita kertyy eri lähteistä yhä liikaa vesistöihin. Suurin syntisäkki on hajakuormituksella, jota tulee mm. maa- ja metsätaloudesta, mutta suunta on sentään laskeva.

Maataloudella on vaikutusta varsinkin Loimijoen alajuoksulla Huittisten suunnassa, missä peltoviljelyn kuormitus kasvaa peltoalueiden myötä. Tarvittavia toimia riittää ravinteiden käytön hallinnasta maatalouden suojavyöhykkeisiin ja kosteikkoihin saakka.

– Pistekuormitus ei ole kokonaisuudessa merkittävässä asemassa. Esimerkiksi Forssan jätevedenpuhdistamo on aika tiukalle vedetty. Siellä puhdistustehot alkavat olla lähellä 98–99 prosenttia, toteaa Mäkelä.

Hämeessä pohjaveden tilaa uhkaavat erityisesti pilaantuneet maa-alueet ja tiesuolaus. Tärkeimpiä toimia ovat suolattavien teiden pohjavesisuojaukset ja siirtyminen vähemmän haitallisiin liukkaudentorjunta-aineisiin.

Tammelan Pyhäjärvessä ja Kuivajärvessä sekä Liesjärvellä ja Ruostejärvellä on tarvetta vesikasvillisuuden niitolle ja ruoppauksille. Pyhäjärven säännöstelykäytäntöä on edelleen tarve kehittää.

Vesikasvillisuutta niitetään myös Kaukjärvellä, Pehkijärvellä, Heinijärvellä ja Jokioisten Rehtijärvellä.

Jänhijoen ympäristössä on luvassa eroosiosuojauksia, selkeytymisaltaita ja tulvatasanteiden laajentamista.

Loimijoella on tavoitteena lisätä uoman ja ranta-alueen monimuotoisuutta ja paljastaa alkuperäistä soraikkoa sekä torjua vieraslaji isosorsimoa. Elinympäristökunnostus on tarpeen myös Teuronjoella.

Kalateitä tarvitaan Loimijoella Kuhalankosken ja Vieremänkosken padoilla sekä Jokioisilla Jokioistenkoskessa. Jänhijoella on tarkoitus muuttaa Kiipun/ Myllykosken pato luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Kalankulku pitää helpottaa myös Tammelan Myllyjoella Myllykylän padolla, Teuronjoella Murronkosken padolla ja Turpoonjoella Turpoonkosken padolla. FL

Uusimmat

Fingerpori

comic