Lounais-Häme

Hakkapeliitoilla maistuvat menneet vuodet

1600-luvulla tavallisen suomalaisen ruokapöytä ei herkuista notkunut. Eurooppalaiset ruokatrendit eivät ihan muutamassa vuodessa kauas pohjoiseen levinneet, joten annokset olivat pitkään vielä hyvin samanlaisia kuin keskiajalla. Omat hankaluutensa esimerkiksi viljelemiselle toivat pohjoiset olosuhteet.

Hakkapeliittatapahtuman teemana ovatkin ruoka ja ruokakulttuuri. 1600-luvun ruoista on kertomassa muun muassa kansatieteilijä Marja Hartola, joka on tutkinut keskiajan ruokakulttuuria jo vuosia.

-Talonpojilla oli ruoan suhteen niukkaa. Päivässä syötiin vain kaksi kunnon ateriaa, jotka sisälsivät esimerkiksi velliä, kaali- tai hernekeittoa ja ohrarieskaa, Hartola sanoo.

Menneiden vuosisatojen ruokatottumuksiin voi Mustialassa tutustua esimerkiksi 1600-luvun pitopöydässä.

Pitopöydän ruokalistaan kuuluu monta ruokalajia, joista tavalliset talonpojat 400 vuotta sitten vain uneksivat. Lautasena toimivan ohrarieskan päälle voi Hakkapeliitoilla napata esimerkiksi palvattua lihaa, kananmunia, ryynimakkaraa ja puolukkasurvosta.

Lihaa tavallisissa suomalaissa kodeissa syötiin niukasti. Vähäinen liha oli lähinnä kuivattua tai suolattua säilymisen takaamiseksi.

-Pitopöytämme on ikään kuin sen ajan juhlapöytä, joka voitiin laittaa, kun kuningas tuli kyläilemään, pitopöydän järjestelyistä vastaavan Peräjoen kylätoimikunnan Teresa Norri kertoo.

Jotain 1600-luvun ruokavaliosta on säilynyt tähänkin päivään asti, kun esimerkiksi sen ajan perusruoat hernekeitto ja ruisleipä ovat edelleen hyvin yleisiä suomalaisissa arkipöydissä.

Hartolan mukaan voisimme nykyisinkin ottaa oppia joistain sen ajan ruokatottumuksista. Hartola nostaa esiin, että myös ilman lisäaineita on pärjätty.

Sokeria, jonka määrästä nykyisin varoitellaan, eivät tavalliset tallailijat myöskään päässeet kuluttamaan vaarallisuuksiin asti.

-Sokeria oli vain rikkailla. Sitä pidettiin mausteena, jota säilytettiin lukollisessa kaapissa, jotta kuka vain ei pääse tuhlaamaan sitä, Hartola jatkaa.

Pelkkään 1600-luvun appeeseen ei Hakkapeliittatapahtumassa keskitytä. Jo tapahtuman alkupäivistä 38 vuotta sitten mukana ollut hämäläinen pitopöytä on suosittu.

Tarjolla on esimerkiksi imellettyä perunalaatikkoa, jota syödään muualla lähinnä jouluisin, mutta Hämeessä perinteisesti myös muulloin.

-Hyvin maistui hämäläinen ruoka turkulaisenkin suuhun, länsirannikolta tapahtumaan matkanneet Veikko ja Barbro Haapala naurahtavat.

Ruokakojuja on tapahtuma-alueella monenlaisia. Lähiruokaa saa etenkin kasvisten muodossa. Pieneen makeannälkään voi nauttia vaikka perinteisen tikkunekun ja janojuomaksi hakea esimerkiksi hunajasimaa. Menneiden vuosien ruokatilannetta voi miettiä hakiessaan Hartolan kojusta pettuleipää.

Kokonaisena paistettu sika on myös suosiossa vuodesta toiseen.

-Viime vuosina on ollut tapa, että tällainen on pakko syödä täällä, tammelalainen Jouni Lehmusvuori hymyilee sianliha-ateria kädessään. FL

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic