Lounais-Häme Tammela

Hakkapeliittatapahtuma vei kävijänsä 1600-luvun lasten maailmaan – Pikku-hakkapeliittojen kylässä rakennettiin risumajoja ja käpylehmiä

Viikonloppuna 41. kerran järjestetty Hakkapeliittatapahtuma johdatti kävijänsä menneisyyden lasten jalanjäljille.
Neljävuotias Eemil Mäkinen pääsi rakentamaan käpylehmiä yhdessä veljensä Iljan ja serkkunsa Iidan kanssa pikku-hakkapeliittojen kylässä. Eemilin ja Iljan isä Otto Mäkinen ja Iidan isä Heikki Mäkinen avustivat rakennuspuuhissa. Kuva: Tapio Tuomela
Neljävuotias Eemil Mäkinen pääsi rakentamaan käpylehmiä yhdessä veljensä Iljan ja serkkunsa Iidan kanssa pikku-hakkapeliittojen kylässä. Eemilin ja Iljan isä Otto Mäkinen ja Iidan isä Heikki Mäkinen avustivat rakennuspuuhissa. Kuva: Tapio Tuomela

Neljävuotias Eemil Mäkinen rakentaa innokkaasti käpylehmiä Pikku-hakkapeliittojen kylässä. Suuri käpy muovautuu lehmäksi nopeasti pienissä käsissä. Ei uskoisi, että Eemil on rakennuspuuhissa ensimmäistä kertaa.

– Olen nähnyt täällä paljon eläimiä. Erityisesti hevoset ovat kivoja. Lisäksi olen nähnyt yhden sotilaan. Hän ei näyttänyt yhtään pelottavalta, Eemil kuvailee Hakkapeliitta-tapahtuman antia.

Eemilin äiti, humppilalainen Tuuli Tekkala on Hakkapeliittatapahtumassa ensimmäistä kertaa. Tänä kesänä perheen innosti Mustialaan Hakkapeliittojen lapset-teema ja sen puitteissa perheen pienimmille järjestettävä ohjelma. Tapahtuman uusi alue, Pikku-hakkapeliittojen kylä, saa perheeltä kiitosta.

Kylässä lapset pääsivät rakentamaan käpylehmien lisäksi risumajoja, piirtämään hiilellä ja paistamaan makkaraa. Myös aitauksessa köllöttelevät lampaat kaipasivat rapsuttelua.

– Lapset ovat olleet todella innostuneita kylän tarjoamista puuhamahdollisuuksista. Erityisesti eläimet ovat kiinnostaneet heitä, Tekkala sanoo.

 

Toinen Pikku-hakkapeliittojen kylän suunnittelijoista, Jenni Järvinen, on tyytyväinen lapsille suunnatun alueen suosioon. Nuorisoseura Auran hakkapeliitta-vastaava Mari Rauhaniemi pyysi Järvistä suunnittelemaan 1600-luvun henkistä tekemistä lapsille jo keväällä. Järvinen oli monena vuonna haaveillut istuvansa itse tapahtuman sotilasleirissä nauttimassa sen aidosta tunnelmasta. Hän halusi tarjota lapsille jotakin samanlaista.

– Lapsiperheitä on käynyt paljon. Vaikka kylä on suunnattu lapsille, myös aikuisia on käynyt tutustumassa vanhan ajan lasten puuhiin, Järvinen kertoo.

Kylän suunnittelijan mukaan monelle lapselle kylän tarjoama ajankulu on täysin uutta. Monelle heistä esimerkiksi käpylehmän tekeminen on ollut vierasta.

– Kylä on tarjonnut vanhemmille tilaisuuden kertoa lapsille entisajan elämästä. Lapset ovat olleet kiinnostuneita esimerkiksi hiilellä piirtämisestä, jota moni ei ole päässyt koskaan kokeilemaan, Järvinen kuvailee.

Sisarukset Hannele Torvinen ja Helena Hugg myivät markkinatorilla itse tekemiään käsitöitä. Pienet huovutetut eläimet sopivat niin leikkiin kuin koristeeksi. Kuva: Tapio Tuomela
Sisarukset Hannele Torvinen ja Helena Hugg myivät markkinatorilla itse tekemiään käsitöitä. Pienet huovutetut eläimet sopivat niin leikkiin kuin koristeeksi. Kuva: Tapio Tuomela

Hakkapeliittatapahtuman vuoden teema näkyi myös markkinatorin kojujen tarjonnassa. Monelle myyntipöydälle oli aseteltu lapsiperheille suunnattuja tuotteita, kuten keppihevosia, lasten kirjoja ja vaatteita sekä käsintehtyjä leluja.

Valkeakoskelta kotoisin olevien sisarusten Hannele Torvisen ja Helena Huggin myyntikoju on täynnä pieniä huovuttuja eläimiä ja pehmeitä, pastellinsävyisiä pehmolelukaneja. Markkinaväen suosiossa ovat olleet erityisesti huovutetut kettuhahmot.

– Olemme Hakkapeliitoilla toista kertaa myymässä. Saimme tapahtumasta vinkin ystävältämme viime vuonna ja tykästyimme tunnelmaan niin paljon, että halusimme tulla tänäkin kesänä, siskokset kertovat.

Torvinen ja Hugg ovat tehneet käsitöitä jo kymmenisen vuotta. He kiertävät myymässä tuotteitaan pääasiassa historiateemaisilla markkinoilla. Siskosten koju oli rakennettu Hakkapeliittoja varten.

– Inspiraatio tuotteiden tekemiseen löytyy arkipäiväisistä asioista. Ideoita löytyy paljon ympäriltä, kunhan muistaa vain pitää silmänsä auki, he toteavat.

 

Mustialan miljöössä järjestetty perinteinen tapahtuma tarjosi kävijöilleen 1600-luvun tunnelman lisäksi myös tietoa menneisyydestä. Tapahtumassa kuultiin muun muassa historiantutkija, filosofian tohtori Raisa Toivon luento 1600-luvun lapsista ja heidän leikeistään. Tutkijan mukaan menneisyyden lasten jalanjäljille pääsee yllättävien tutkimuslähteiden, kuten tuomiokirjojen ja oikeuspöytäkirjojen, avulla. Niissä kuvataan useimmiten arkipäiväisiä asioita, jotka liittyvät tutkittaviin rikoksiin jollakin tavalla.

– 1600-luvun vanhemmat rakastivat lapsiaan ja ymmärsivät leikin merkityksen lapsen kehityksen kannalta. He ajattelivat, että oppi menee paremmin perille leikin kautta, tutkija sanoo.

Lapset leikkivät muun muassa laulu- ja roolileikkejä sekä pelasivat erilaisia pelejä.

– Leikki tapahtui töitten lomassa. Loppuen lopuksi nykypäivän ja 1600-luvun lasten leikkien piirteissä ei ole valtavia eroja, Toivo päättää. FL

 

Luitko tämän: Hakkapeliitta-tapahtuma rakentuu 300 talkoolaisen voimin: “Kun kerran tulee töihin, jää koukkuun”

Uusimmat