Lounais-Häme Tammela

Hakkuuaikeet kuohuttavat tunteita Jänijärvellä – Suojeluyhdistyksen mielestä rahallinen arvo olisi mitätön, mutta imagotappio valtava

Suojeluyhdistys pelkää virkistysarvon romahtavan. Ainakin Jänijärven uimaranta tulisi rauhoittaa hakkuilta. Punaiset nauhat tulivat täytenä yllätyksenä.
Jänijärven seudun suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jan Löfstedt toivoo, ettei yhteisrantaa ympäröivän metsän puustoa vedettäisi matalaksi. Puuston arvo on kunnalle olematon, mutta hakkuiden tuoma imagotappio olisi valtava. Asia koetaan tärkeäksi, sillä keskellä päivääkin rannalle ehti suuri joukko. Kuva: Lassi Puhtimäki
Jänijärven seudun suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jan Löfstedt toivoo, ettei yhteisrantaa ympäröivän metsän puustoa vedettäisi matalaksi. Puuston arvo on kunnalle olematon, mutta hakkuiden tuoma imagotappio olisi valtava. Asia koetaan tärkeäksi, sillä keskellä päivääkin rannalle ehti suuri joukko. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kunnan suunnitelma asukkaiden ja mökkiläisten iloksi talkoovoimin kunnostetun Jänijärven yhteisrannan hakkuista kuohuttaa tunteita Tammelassa. Jänijärven seudun suojeluyhdistys on yrittänyt kääntää kunnan kelkkaa asiassa jo kuukauden päivät.

– Kaukjärven osakaskunnalla on virallinen käyttöoikeussopimus alueesta. Emme voineet uskoa, että kunta hakkaisi yhteisrantametsän. Meille on sanottu hakkuiden olevan vain kunnan hyväksytyn metsänhoitosuunnitelman mukainen toimenpide, suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jan Löfstedt kertoo.

Hakkuiden tarkoitus menee yli ymmärryksen

Yhdistys toivoo suunnitelmiin vähintäänkin lievennystä. Sen mielestä hakkuita ei tulisi ulottaa ainakaan rantaan asti. Löfstedtin mukaan hakkuissa ei ole huomioitu riittäviä suojavyöhykkeitä, eikä rannan läheisyydessä olevia kahta lähdettä. Siksi ne ovat metsälain vastaisia ja vastoin myös hakkuut toteuttavan UPM:n sertifikaatteja.

– Kunnan vastaantulo tai paremminkin tulemattomuus on ollut todella tylyä. Melkein joka päivä ja jokainen rannallakävijä on ihmetellyt, miksi metsä pitää hakata. Melkein tuntuu kiusanteolta, Löfstedt harmittelee.

”Kuka haluaa istua laavulla hakkuuaukealla”

Kunta luovutti Ali-Joudon tilalta noin 5000 neliön alueen vuonna 2005 yhteisrannan rakentamiseksi. Ranta otettiin virallisesti käyttöön vuonna 2016, kun perustamistyöt oli tehty EU:n rahoittaman hankkeen myötä.

Alueelle on rakennettu puucee osakaskunnan ja pukukopit Kaukjärven koulun vanhempainyhdistyksen tuella. Suojeluyhdistys on saanut luvan lisäksi laavun rakentamiseksi. Se vastaa alueen ylläpidosta yhdessä Kaukjärven osakaskunnan kanssa. Rannan käyttö on lisääntynyt jatkuvasti.

– Kuka haluaa jatkossa istua laavulla hakkuuaukealle? Yhteisranta on ollut hyvää alueellista yhteisöllisyyttä tukeva paikka. Kunnalle tällainen toiminta on valtavan iso imagollinen tappio.

Kunta on perustellut yhdistykselle hakkuita myös sillä, että alueeseen on annettu vain käyttöoikeus, eikä sopimusta olisi edes syntynyt laajemmin oikeuksin.

Kaukjärven osakaskunta ei ole hakkuuasian tiimoilta kokoontunut, joten puheenjohtaja Pentti Kujanpään mukaan myöskään virallista kantaa asiaan ei ole.

Kuuset kelpaavat vain kuitupuuksi

Suojeluyhdistyksen mielestä hakkuut ovat taloudellisesta näkökulmasta hyvin kyseenalaiset.

– Kuusissa on juurikääpää, joten tukkipuun sijasta ne kelpaavat vain kuitupuuksi. Hädin tuskin kaupoista saa mitään. Arviolta nettoa tulee 3000 – 5000 euroa. Paikalla ei tehdä myöskään uudelleenmetsitystä, eikä metsä uusiudu hetkessä kivisessä ja karussa maassa, Löfstedt harmittelee.

Hän on tiedustellut, mihin hintaan kunta suostuisi myymään alueen niin, että kauppaehtoihin sisältyisi alueen säilyttäminen virkistyskäyttöön tarkoitettuna yhteisrantana. Kunta ei ole ehdotukseen lämmennyt. FL

Uusimmat

Näkoislehti

10.8.2020

Fingerpori

comic