Lounais-Häme

Nyt luodaan hyvinvointimerkintää – kaksi kolmasosaa uskoo merkin parantavan tuotantoeläinten elämää

Eettisesti tuotetuille eläintuotteille hyvinvointimerkintä reilun vuoden kuluttua.
Nalle ja Heluna laidunsivat Korteniemen perinnetilalla kesällä 2017. KUVA: Lassi Puhtimäki

Kaksi kolmasosaa kuluttajista uskoo, että jos ruokakauppojen eläintuotteissa olisi hyvinvointimerkintöjä, niiden ostaminen parantaisi eläinten hyvinvointia. Tämä selviää Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) tekemästä kuluttajakyselystä.

Neljäntoista prosentin mielestä eettisen tuotannon varmistama merkki ei ole tarpeellinen.

– Määrä ei ole yllättävä. Kyselyissämme 5–10 prosenttia ihmisistä on aina sellaisia, joita ei kiinnosta elintarvikkeessa muu kuin sen hinta, sanoo erikoistutkija Terhi Latvala.

EHK:n kuluttajakysely on osa hanketta, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen eettisesti tuotetun eläintuotteen hyvinvointimerkintä ensi vuoden loppuun mennessä. Vielä ei ole selvää, tuleeko eri eläinlajeille eritasoisia merkkejä.

Kuluttajalle merkintä tarkoittaa joka tapauksessa lisäinformaatiota.

– Käytännössä se mahdollistaa tietoisen eläinten hyvinvoinnin edistämisen siinä vaiheessa, kun kaupassa valitaan, mitä tuotteita ostetaan, sanoo tutkimusprofessori Jarkko Niemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Niemi uskoo, että merkintä löytää tiensä tuotepakkauksiin. Yhdessä yössä se ei tapahdu, sillä eettinen toiminta pitää todentaa ja sitä on myös valvottava.

– Eläinten hyvinvointi kiinnostaa aika laajasti. Pyrimme kehittämään merkinnästä sellaisen, että eri aloilla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset ottaa se käyttöön.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantaminen lisää tuottajien kustannuksia. Niemi kuitenkin uskoo, että ne voidaan pitää kohtuuden rajoissa eikä eläinten parempi elämä välttämättä tarkoita alhaisempaa tuottavuutta.

– Sairastunut eläin on tuottajalle aina kustannus, kiteyttää Niemi.

Suomessa myydään mm. luomu- ja lattiakananmunia. Luokittelu perustuu tuotantotapaan, ei kanojen hyvinvointiin. Jotkut yritykset ovat korostaneet tuotannossaan ja mainonnassaan tuotantoeläinten hyvinvointia jo pitkään. Esimerkiksi Juustoportti lanseerasi lähes neljä vuotta sitten vapaan lehmän maidon.

Ottaako elintarviketeollisuus eläintuotteiden hyvinvointimerkinnän käyttöön, jää nähtäväksi. Sidosryhmät ovat tehneet Luken kanssa poikkeuksellisen laajaa yhteistyötä hankkeen alusta lähtien, mutta eri aloilla ja tuotantosuunnilla on asioista omia näkemyksiään.

Atrialla ei ole vielä merkinnästä virallista kantaa, mutta yhtiön eläinlääkäri Tuomas Hervan mielestä huomion kiinnittäminen tuotanto-olosuhteisiin voi johtaa säädösajatteluun, joka ei välttämättä edesauta eläimen hyvinvointia.

– Sellainen hyvinvointimerkintä ei palkitse niitä, jotka tekevät kaikki asiat eläimen kannalta hyvin, vaan niitä, jotka tekevät tietyt temput.

– Tuottaja pitäisi palkita hyvästä työstä. Jos vain vedetään yhtäläisyysmerkki laidunlihan ja eläimen hyvinvoinnin välille, tehdään iso virhe.

Jos hyvinvointimerkintä saa taakseen vahvan asiantuntijuuden, on se Hervan mielestä kannatettava ajatus.

– Jos riittävän luotettava porukka sanoo, että tämä on hyvinvointilihaa, tästä kannattaa maksaa tuottajalle ekstraa, sillä olisi oma pieni lisäarvonsa tuotteistuksessa.

Luke on tutkinut hankkeen aikana, kuinka eettisiä eläintuotteita merkitään muissa Euroopan maissa. Asiassa ovat kunnostautuneet mm. Tanska, Iso-Britannia, Saksa ja Hollanti.

Kenttä on tutkimusprofessori Niemen mukaan kirjava. Osassa maista merkintäkriteerit alittavat Suomen nykylainsäädännön vaatimukset, osassa ylittävät.

– Ensi sijassa otamme oppia niistä malleista, joilla parannetaan eläinten hyvinvointia, summaa Niemi. FL

Hyvinvointimerkintä eläintuotteille

Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä on vuoden 2019 lopulla päättyvä kolmevuotinen hanke.

Rahoittaa Maatilatalouden kehittämisrahasto.

Toteuttajina Luonnonvarakeskus ja Pellervon taloustutkimus. Hankkeeseen osallistuvat myös useat yritykset, yhdistykset ja järjestöt.

Kuluttajakysely:14prosentin mielestä merkki ei ole tarpeellinen.

2/3 uskoo, että merkinnällä varustetun tuotteen ostamien parantaisi tuotantoeläinten hyvinvointia.

Otos oli tilastollisesti edustava.

Uusimmat