Lounais-Häme

Hämäläismiehen seinällä oli vuosia taideväärennös, joka KRP:n mukaan liittyy miljoonien eurojen rikoksiin

KRP etsi vuosia hausjärveläismiehen hallussaan pitämää taulua, sillä se liittyy Euroopan lähivuosien suurimpaan taideväärennysjuttuun.
Kansallisgallerian mukaan Tuonelan joella on väärennös maalaustavan, -tekniikan ja materiaalien perusteella. Kuva: Muu
Kansallisgallerian mukaan Tuonelan joella on väärennös maalaustavan, -tekniikan ja materiaalien perusteella. Kuva: Muu

Suomessa on lähes koko 2010-luvun ajan tutkittu ja käydään yhä oikeutta jutussa, jossa on arvioitu liikkuneen väärennettyä arvotaidetta 13 miljoonan euron arvosta.

Tutkinnan keskeisistä teoksista yksi, Akseli Gallen-Kallelan Tuonelan joella, oli vuosia keskusrikospoliisin (KRP) etsimä. Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi viime joulukuussa taulua vuosina 2012–2017 hallussaan pitäneen hausjärveläismiehen väärennysaineiston hallussapidosta. Taulu tuomittiin menetetyksi valtiolle.

Vuosien saatossa taululla on saatu ainakin noin 100 000 euron rikoshyöty. Taulun tie Hausjärvelle kuvaa väärennetyn taiteen markkinoita ja taiderikollisuutta Suomessa.

Käräjäoikeudessa tuomittu, mutta tuomiosta Turun hovioikeuteen valittanut hausjärveläinen sai taulun taide- ja design-esineisiin erikoistuneelta huutokauppayrittäjältä. Taulun alkuperä jäi miehelle hämäräksi. Samoin hämäräksi on jäänyt se, miksi taulu ylipäätään siirtyi hausjärveläiselle.

Hausjärveläisen mukaan taulu oli miesten välisistä aikaisemmista taidekaupoista syntyneen, noin 25 000 euron velan pantti. Huutokauppayrittäjä kiisti velan ja kertoi antaneensa teoksen ystävälleen ilman suurempaa syytä.

Taulun luovuttanut huutokauppayrityksen toimitusjohtaja on myynyt ja välittänyt arvokkaita tauluja. Kertomansa mukaan häntä ei kuitenkaan voi pitää taideasiantuntijana, koska hänellä ei ole taidealan koulutusta.

”En olisi ottanut vakuutusta, ellen pitäisi taulua aitona”

Hausjärveläinen kertoo pitäneensä signeerauksen mukaan vuonna 1903 maalattua taulua aitona. Sen mukana oli taiteilijan tyttären Kirsti Gallen-Kallelan vuonna 1954 allekirjoittamaksi väitetty aitoustodistus. Todistuksen mukaan teos olisi yksi luonnoksista ja työsuunnitelmista, joita Gallen-Kallela teki Juseliuksen mausoleumin freskoa varten.

Tunnettu suomalainen taideasiantuntija oli laatinut vuonna 2011 vakuutustodistuksen, jonka perusteella hausjärveläinen vakuutti taulun 300 000 euron arvosta. Taideasiantuntijan mukaan todistus ei tosin ollut varsinainen aitoustodistus, vaan arvio teoksen arvosta, jos se olisi aito.

– En olisi ottanut kallista vakuutusta, ellen pitäisi taulua aitona, hausjärveläinen kertoo.

Mies esiintyy tässä jutussa nimettömänä oikeusprosessin keskeneräisyyden vuoksi. Käräjäoikeuden tuomion valitusaika päättyi 9. tammikuuta ja valitus jätettiin viime hetkellä.

Myytiin 90 000 eurolla aitona teollisuusneuvokselle

KRP etsi taulua koko sen ajan, kun Tuonelan joella oli Hausjärvellä. Teos kiinnosti poliisia, sillä se liittyy taideväärennösvyyhtiin, joka sekoitti Suomen taidemarkkinat. Kymmeniä arvoteoksina pidettyjä maalauksia paljastui väärennetyiksi, ja niitä oli myyty varsinkin yhdestä helsinkiläisgalleriasta.

– Näkemyksemme mukaan taulu on sellainen, jolla voi tehdä isoa vahinkoa. Annoimme siitä tiedotteita kuvineen ja se oli näkyvästi julkisuudessa, KRP:n taiderikollisuuteen perehtynyt rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen kertoo.

Tuonelan joella oli myyty helsinkiläisgalleriasta vuonna 2005 suomalaiselle teollisuusneuvokselle 90 000 eurolla.

Vuonna 2010 maalaus todettiin väärennökseksi. Teoksen tutkinut Kansallisgallerian johtava konservaattori Kirsi Hiltunen kertoo, että taulu on selvä väärennös.

– Väärennöstä voi sanoa tökeröksi. Taulu on maalattu aikaisintaan 1970-luvulla, mahdollisesti vasta 1990-luvulla. Sitä on myös myöhemmin muokattu, Hiltunen kertoo.

Siitä ei ole tietoa, kuka Tuonelan joella -väärennöksen on alun perin maalannut. Tiedossa on, että Suomen tunnetuin taideväärentäjä Veli Seppä oli muokannut taulua.

Teollisuusneuvos sai kaupan purettua ja hyvitykseksi neljä muuta taulua sekä henkilöauton. Myös hyvityksenä saadut teokset paljastuivat väärennetyiksi.

– Tämä on varsin normaali tekotapa. Kun ostaja toteaa saaneensa väärennöksen ja vaatii kaupan purkua, hän saa vaihdossa toisen väärennöksen ja lisäksi otetaan vaihtorahaa, KRP:n Kimmo Nokkonen sanoo.

Vyyhti alkoi purkautua

Väärennysvyyhti alkoi paljastua, kun teollisuusneuvos teki vuonna 2012 rikosilmoituksen laajasta, vuosia kestäneestä taidehuijauksesta.

Iäkäs mies, jota poliisi pitää yhtenä suuren taideväärennysjutun keskeisistä toimijoista, oli välittänyt teoksen myyntiin helsinkiläisgalleriaan. Mies on tuomittu törkeistä petoksista 2,5 vuoden vankeuteen Helsingin käräjäoikeudessa. Mies on kertonut saaneensa Tuonelan joella haltuunsa 1990-luvulla, ja hän on väittänyt saaneensa teokselle aitoustodistuksen Porin taidemuseosta. Asiakirjaa ei kuitenkaan ole löytynyt.

Hämeen poliisi löysi sattumalta

Välikäsien kautta Kanta-Hämeeseen päätynyt maalaus löytyi lopulta Hämeen poliisin toisen rikostutkinnan yhteydessä, jossa hausjärveläismies oli asianomistajana.

– Muistan, että ihmettelimme kollegojen kanssa, miten kellään voi olla autotallissaan Gallen-Kallelan maalaus. Sitten alkoivat kellot kilistä päässä, toisen rikoksen tutkinnanjohtajana ollut rikoskomisario Lalli Jylhä muistelee.

Hämeen poliisista otettiin yhteyttä KRP:hen.

Osaksi poliisin laajaa väärennöstaiteen kokoelmaa

Väärennysaineiston hallussapito on varsin lievästi kriminalisoitu teko.

– Rikoksen rangaistuspelotetta ei käytännössä ole olemassa, sanoo KRP:n Kimmo Nokkonen.

Käräjillä teos tuomittiin valtiolle menetetyksi uusien rikosten ehkäisemiseksi, ja koska väärennös on ”erityisen sovelias rikoksen kohteeksi tai rikolliseen käyttöön”.

Mikäli hovioikeus ei aikanaan peru taulun takavarikkoa, Tuonelan joella pääsee kaltaiseensa seuraan, Poliisimuseon väärennetyn taiteen kokoelmaan. KRP:n toimitilojen seinillä Vantaalla on kymmeniä tunnettujen taiteilijoiden väärennettyjä teoksia. Niitä ei tuhota.

– Meillä on hyvä kokoelma, jota voimme käyttää vertailuaineistona tulevissa tutkimuksissa, Nokkonen kertoo. FL

 

Jutussa on käytetty lähteinä haastattelujen lisäksi Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomiota, haastehakemusta ja kirjallista vastausta, sekä Hämeen poliisin esitutkintapöytäkirjaa jossa on viitattu myös Helsingin käräjäoikeuden tuomioon.

Näkoislehti

8.8.2020

Fingerpori

comic