Lounais-Häme

Hämeen poliisin rikoskomisario hämmästelee nettipetoksiin lankeavien hyväuskoisuutta: "Voi vain ihmetellä"

Ihmiset haksahtavat yhä tökeröihin huijauksiin verkossa.
Kuva: Tapio Tuomela
Kuva: Tapio Tuomela

Verkossa tehtyjen petosten määrä on yhä kasvanut, vaikka tiedotusvälineet ovat yhteistyössä poliisin kanssa ja erikseen tiedottaneet pitkään ja näyttävästi huolellisuuden ja järjenkäytön tarpeesta esimerkiksi verkon kaupankäynnissä.

Rikoskomisario Jari Uotila toteaa Hämeen poliisin tiedotteessa päivittäisten rikosilmoitusten määrän perusteella olevan selvää, että petosrikosten suuri määrä jatkuu edelleen.

– Voi vain ihmetellä mistä tämä oikein johtuu.

Ihmiset ovat jostain syystä halukkaita lahjoittamaan rahaa huijareille.

– Useimmiten tämä tarkoittaa yksityisten henkilöiden kauppaa jollakin netissä tapahtuvalla kauppapaikalla. Syystä tai toisesta kaupan toinen osapuoli kokee tarvetta lähettää maksun tuotteesta etukäteen, vaikka ei ole saanut rahalle vastinetta. Sama koskee erilaisia rakkauspetoksia ja muita sepitettyjä tarinoita, joilla ihmiset saadaan lähettämään rahaa täysin vieraalle henkilölle ja usein ulkomaille.

 

Viime päivinä on uutisoitu esimerkiksi laulaja Juha Tapion nimissä tehdystä 10 000 euron lainansaannista.

– Pyynnössä oli tietääkseni melko huonoa suomen kieltä. Uhri oli tässäkin tapauksessa valmis maksamaan summan, mutta pankin tarkka toiminta pelasti uhrin rahat. Ilman pankin väliintuloa rahat olisivat päätyneet ilmeisesti Nigeriaan. Tämän jälkeen uhri ei olisi koskaan saanut rahojaan takaisin. Niiden jäljittäminen tai palauttaminen olisi ollut käytännössä mahdotonta.

Uotila kirjoittaa, että huijauksiin lankeaminen tuntuu uskomattomalta.

– Näissä tapauksissa pitäisi hälytyskellojen soida välittömästi.

Lähes poikkeuksetta rahat on nostettu jo epäillyn tililtä ja ne on menetetty. Uotila huomauttaa, että vaikka petoksen tekijä saataisiin kiinni, rikosoikeudellinen vastuu voi tapahtua vasta hyvin pitkän ajan kuluttua suurten juttumäärien vuoksi.

– Nämäkin ovat seikkoja, joiden vuoksi ei kannata olla liian hyväuskoinen. Erikseen ovat sitten petokset, missä uhri tulee petetyksi, vaikka hän olisi toiminut kuinka huolellisesti.

 

Forssan Lehti on käsitellyt nettipetoksia useissa jutuissa.

Päätoimittaja Mikko Soini kirjoitti aiheesta viimeksi 4. tammikuuta kolumnissaan, jonka pääset lukemaan tästä: Hyväuskoisuudella ei ole rajoja – Se saa ihmiset tekemään pähkähulluilta kuulostavia asioita.

Uusimmat

Näkoislehti

29.10.2020

Fingerpori

comic