Ammattiyhdistykset ovat painostaneet henkilöperusteiseen irtisanomiseen päätyneitä yrittäjiä ay-juristien laatimilla maksukirjeillä, joissa pelotellaan tulevilla oikeudenkäyntikustannuksilla, sanoo Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka.
– Kuvittelin, ettei tällainen olisi enää tätä päivää. Valmiita maksulappuja on lähetelty ilman, että liiton edustaja olisi ensin kysynyt toisen osapuolen eli yrittäjän kantaa asiaan. Tämä on hämmentävää.
Haukan mukaan kirjeissä vaaditut irtisanomiskorvaukset ovat olleet haarukassa 17 000–40 000 euroa. Hän kertoo, että jotkut yrittäjät ovat pelästyneet maksamaan pyydetyn summan, ennen kuin irtisanomisen perusteita on millään tavoin selvitetty.
– Mitä pienempi yritys, sitä korkeampi kynnys lähteä pitkään ja mahdollisesti kalliiseen oikeusprosessiin eli sitä matalampi kynnys maksaa vaadittu kipuraha.
Haukka ei halua kertoa, mistä yrityksistä ja liitoista on kyse.
– Olemme sopineet, ettemme lähde yksilöimään näitä julkisuudessa. Tapausten aitous on kuitenkin selvitetty ja varmistettu.
Hänen mukaansa esimerkkitapaukset ovat sattuneet viime kuukausina Hämeen ulkopuolella. Ne olivat paljastuneet Suomen Yrittäjien toisen aluejärjestön puhelinpalvelussa.
– Ilmiö on näitä esimerkkitapauksia laajempi. Itsellänikin on vuosien takaa samantapainen kokemus.
SAK:n työehto-osaston johtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo, että normaalisti työnantajan kanssa pyritään ensin neuvottelemaan kaikin tavoin.
– Tuollainen voisi liittyä sellaiseen tilanteeseen, ettei työnantaja ole suostunut minkäänlaiseen neuvotteluun ennen juristin kirjettä. Olen törmännyt tällaiseen aikoinani itsekin. Tai sitten työnantajaa ei ole tavoitettu millään muulla keinolla, hän pohtii.
– Harvoin se ensimmäinen yhteydenotto tulee liiton lakimieheltä. Proseduurit riippuvat liitosta, mutta ensin työnantajaan ottaa yhteyttä usein luottamusmies tai aluetoimitsija.
Rönni-Sällisen mukaan suurin osa irtisanomiskiistoista saadaan sovituksi jo ennen juristi- ja kanneuhkavaihetta.
Haukan mukaan yrityksistä saatu palaute ei viittaa siihen, että ay-juristin uhkavaatimus olisi vasta viimeinen keino saada neuvotteluyhteys työnantajaan.
Hänen mielestään työnantajien ja työntekijöiden edustajien pitäisi nyt kehittää prosesseja yhdessä.
– Kaikilla on varmasti yhteinen intressi noudattaa sopimuksia ja toimia oikeudenmukaisesti eikä siten, että joitain tavoitteita ajetaan läpi tällaisella uhkailulla. FL
