Lounais-Häme

Hampaita paikkaamaan vasta pakon edessä – maksujen nousu voi kostautua myöhemmin

Hammashoidon asiakas joutuu tänä vuonna maksamaan saamastaan avusta enemmän kuin ennen.

Hallitus on leikannut yksityisen hammashoidon Kela-korvauksia vuoden alusta alkaen. Edelliset leikkaukset tulivat voimaan viime vuoden alussa.

Kunnallisen hammashoidon maksuihin on tänä vuonna tullut sekä indeksikorotuksia että asiakasmaksujen nostoja. Monet kunnat harkitsevat paraikaa budjettipaineissa asiakasmaksujen nostoa enimmäissummiin. Taustalla vaikuttaa taantuma.

Kaikki tämä voi vaikuttaa hammashoidon säännöllisyyteen.

Erikoistutkija Jaakko Koivumäki Hammaslääkäriliitosta ennakoi vakavia seurauksia.

– Jo tehdyillä leikkauksilla suun terveydenhuollosta on suuri määrä pieni- ja keskituloisia aikuisia putoamassa säännöllisen ja pahempia ongelmia ennaltaehkäisevän hoidon piiristä, hän sanoo.

Päivystykseen tungosta

Hän myös arvioi ensiapuluonteisen hammashoidon kysynnän kasvavan.

Päivystyspalvelujen kysyntä onkin kasvanut osassa paikkakuntia.

Kemin ylihammaslääkärin Arto Karjalaisen mukaan viime aikojen yllättävä suuntaus on ollut juuri särkytapausten lisääntyminen.

Sama on havaittu Turussa. Ihmiset hakeutuvat hammaslääkäriin vasta pakon edessä.

Turun johtavan ylihammaslääkärin Minna Kinnarisen mukaan Kela-korvausten leikkaukset ja julkisen hammashoidon asiakasmaksujen korotukset vaikuttavat samaan suuntaan: hoidon kysyntä vähenee. Turku ottaa käyttöön enimmäiskorotukset joulukuussa.

– Hammaslääkärinä minulla on suuri huoli, että seuraukset näkyvät suun terveydessä viiveellä vuosien päästä, Kinnarinen sanoo.

Käynnit yksityisellä vähentyneet

Yksityisen hammashoidon Kela-korvaukset ovat puoliintuneet kahdessa vuodessa. Kela-korvaukset, jotka pienentävät asiakkaan maksettavaksi tulevaa osuutta, kattoivat huhti–kesäkuussa hammashoidosta enää keskimäärin 15 prosenttia.

Kun vertaillaan tammi–kesäkuun kehitystä, Kela-korvausten saajien määrä on hampaan kahden pinnan paikkauksessa kahdessa vuodessa pienentynyt koko maassa 5 prosentilla.

Kahden pinnan paikkaus on yleisin toimenpide. Paikkakuntien väliset erot ovat suuret. Esimerkiksi Porissa ja Kemissä Kela-korvausten saajien määrä kahden pinnan paikkauksesta on vähentynyt noin 20 prosenttia. Kasvuakin on: esimerkiksi Kokkolassa määrä on noussut kahdessa vuodessa yli 20 prosenttia, mihin on vaikuttanut valtakunnallisen ketjun tulo kaupunkiin.

Vallitseva suunta on kuitenkin yksityishammaskärikäyntien vähentyminen. Kaupunkien ylihammaslääkäreiden mukaan kunnallisessa hammashoidossa ei näy yhtä suurta asiakasmäärien lisäystä, vaikka odotusajat ovat voineetkin pidentyä.

Yksilölliset tarkastusvälit

Käypä hoito -suosituksen mukaan suunterveyden tarkastus- ja tutkimusväli määritellään yksilöllisesti. Siihen vaikuttavat esimerkiksi elämäntavat, ruokailutottumukset, reikiintymistaipumus ja sairaudet.

Suositeltu tarkastusväli voi vaihdella puolesta vuodesta kolmeen vuoteen, mutta lyhyemmätkin välit ovat mahdollisia.

Kela ei ole enää viime vuodesta alkaen korvannut hammaslääkärin tekemää suun ja hampaiden tutkimuksia vuosittain, vaan joka toinen vuosi. Korvaus voidaan kuitenkin maksaa vuosittain, jos terveydentila vaatii tutkimuksia. (LM)

Korjattu 13.9 kello 13.00 jutun loppupuolella toimenpidettä, jota Kela-korvausten saajien muutosluvut koskevat. Kyse on hampaan kahden pinnan paikkauksesta.

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic