Lounais-Häme Hämeenlinna

Etanat hyötyvät leudosta talvesta: Lehtokotilo ja espanjansiruetana ovat jo matkalla pohjoiseen, mustapääetana kärkkyy

Mikäli pitkän ajan sääennusteet toteutuvat, ei ainakaan eteläiseen Suomeen tule ollenkaan talvea, vaan elämme yhtä pitkää syksyä. Siitä nauttivat ainakin lehtokotilot.
Espanjansiruetana eli tappajaetana tuli Suomeen vasta 1990-luvulla. Lehtokotiloa on ollut Suomessa 1800-luvun alusta asti. Kuvakoosteet: Jenni Latvanen

Kotipuutarhan nilviäiset ovat nauttineet leudosta ja märästä talvesta. Niitä on nähty jo hereillä, vaikka ne tavallisesti lähtevät liikkeelle vasta keväällä.

Mikäli talvi jatkuu samanlaisena, lisääntyvät lehtokotilot ja espanjansiruetana nopeasti. Suomessa on tehty jo ensimmäiset havainnot uudesta etanasta, mustapääetanasta.

Ilmeisesti tilanne vain pahenee, jos espanjansiruetana risteytyy harmittoman ukkoetanan kanssa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntija Bengt Lindqvist ei usko, että puutarhan nilviäisistä päästään koskaan eroon.

– Nilviäisiä vastaan ei ole tehokkaita torjunta-aineita. Ainoastaan niiden tarkka kerääminen vähentää niiden määrää. Tehokkainta kerääminen on ennen kuin etanasta tulee sukukypsä. Esimerkiksi lehtokotilo alkaa munia vasta kolmevuotiaana, Lindqvist kertoo.

Yleensä luonto hoitaa työn ennemmin tai myöhemmin. Nilviäiset ovat saaneet lisääntyä rauhassa ilman vihollisia, mutta nyt harakat ja rastaat ovat alkaneet herkutella niillä.

Linnut ovat siis oppineet avaamaan nilviäisten kuoret nokallaan.

– Lehtokotiloa on ollut Suomessa 1800-luvun alusta asti. Se sai lisääntyä kaikessa rauhassa ennen kuin siihen alettiin kiinnittää huomiota. Espanjansiruetana eli tappajaetana tuli Suomeen vasta 1990-luvullai, Lindqvist selittää.

Yleensä pakkaset aiheuttavat etanoiden joukkosurman, mutta tänä vuonna niiden määrää ei ole suitsinut mikään. Pihan pitäminen siistinä ja nurmikon lyhyenä hillitsee nilviäisten määrää. Suurilehtiset kasvit ovat niiden herkkua.

– Niin lehtokotilo kuin espanjansiruetanakin ovat suursyömäreitä ja kovia lisääntymään. Espanjansiruetana munii yhden kesän aikana 200-300 munaa ja lehtokotilo noin 40 munaa kahden viikon välein. Kaiken lisäksi lehtokotilo voi elää jopa kymmenvuotiaaksi, Lindqvist kertoo.

Yhden kotilon kerääminen puutarhasta merkitsee peräti 80 yksilöä vähemmän kesällä. Nilviäisiä on tavattu eteläisen Suomen lisäksi myös Lapissa.

– Luonnonvarakeskus tekee vielä kevään kuluessa kartoituksen kaikista Suomen vieraslajeista. Sen jälkeen voimme sanoa, kuinka paljon täällä on esimerkiksi tappajaetanoita, Lindqvist sanoo.

Kasvit eivät osaa uida

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Anne Nissisen mukaan näyttää siltä, ettei Suomeen ole tulossa ollenkaan talvea. Uuden kasvukauden sanotaan alkaneen silloin, kun lämpötila pysyttelee viiden plusasteen tuntumassa. Tänä talvena ollaan käväisty vain muutamana päivänä nollan alapuolella.

– Kasvit viihtyvät hyvin lämmössä ja kosteudessa, mutta uimaan ne eivät vielä ole oppineet. Loppujen lopuksi maa kyllästyy veteen ja tamppaantuu kovaksi. Jos nyt tulevat kovat pakkaset, on se monen kasvin juuriston surma, Nissinen sanoo.

Nissinen kertoo, että maaliskuun alussa Suomeen on tulossa muutaman päivän kestävä kylmempi jakso. Huhtkuussa lämpötila nousee taas ennusteiden mukaan yli kymmeneen asteeseen.

– Jos vesi jää lojumaan pitkäksi aikaa maahan, kärsivät siitä kasvien juuristot, ravinteet huuhtoutuvat pois ja mikrobitasapaino muuttuu. Monen puun kasvukausi on jo alkanut ja nesteet ovat lähteneet liikkeelle. Pakkanen jäädyttää nesteet ja vaurioittaa puuta, Nissinen kertoo.

Talvivaurioiden torjunta vaikeaa

Kasvien talvivaurioiden torjunta on vaikeaa. Vaikeinta tilanne on ammattiviljelijöille joille leuto ja sateinen talvi aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi syysviljat ovat suurimmassa vaarassa.

– Kasvien kuivat osat voi tietenkin leikata pois, mutta siinä kaikki. On tässä jotakin hyvääkin. Jo nyt suurimmassa osassa maata elää kasveja, joiden sanottiin aiemmin pärjäävän vain etelärannikolla. Esimerkiksi viinirypäleet kasvavat Kanta-Hämeessä, Nissinen sanoo.

– Jos vesi jää lojumaan pitkäksi aikaa maahan, kärsivät siitä kasvien juuristot, ravinteet huuhtoutuvat pois ja mikrobitasapaino muuttuu. Monen puun kasvukausi on jo alkanut ja nesteet ovat lähteneet liikkeelle. Pakkanen jäädyttää nesteet ja vaurioittaa puuta, Nissinen kertoo.

Kasvien talvivaurioiden torjunta on vaikeaa. Vaikeinta tilanne on ammattiviljelijöille joille leuto ja sateinen talvi aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi syysviljat ovat suurimmassa vaarassa.

– Kasvien kuivat osat voi tietenkin leikata pois, mutta siinä kaikki. On tässä jotakin hyvääkin. Jo nyt suurimmassa osassa maata elää kasveja, joiden sanottiin aiemmin pärjäävän vain etelärannikolla. Esimerkiksi viinirypäleet kasvavat Kanta-Hämeessä, Nissinen sanoo. FL

Uusimmat

Näkoislehti

5.7.2020

Fingerpori

comic