Lounais-Häme Tammela

Harmaat sävyt ja pimeä luontomatkailun löytämätön mahdollisuus

Luontomatkailubisnestä Erärengin toiminimellä pyörittävä Jouni Palén sanoo syksyn harmauden olevan hyödyntämätön mahdollisuus luontomatkailussa. Säiden vaikea ennustaminen tekee vaikeaksi ohjelmapalveluiden tuottamisen ja markkinoinnin.
Jouni Palén sanoo viihtyvänsä vapaa-ajalla mielellään yksin metsässä. Tosin silloinkin tulee usein mieleen ajatus, että tänne pitäisi tulla käymään ryhmän kanssa. Palén asuu Liesjärven kansallispuiston naapurissa, joten Tammelan ylängön luontokohteet ovat hänelle tuttuja.

Erärenki Jouni Palén ihailee Suujärven rannassa järven tyyntä pintaa. Ilma on raikas ja sopiva pienelle polkuvaellukselle Saaren kansanpuiston poluille.

Kesän matkailusesongin jatkaminen, johon kuuluu niin patikointi, melonta kuin vain oleilu luonnon keskellä tai yöpyminen hammock-riippumatossa, on syksyn epävakaiden kelien myötä vaikeaa. Lumen sadettua maahan Erärenki voi taas tarjota lumikenkäkävelyä ja muita talvisia aktiviteetteja.

– Syksyllä luonto rauhoittuu ja metsästä lähtee värikkyys ja lopulta päädytään harmaisiin, rauhoittaviin maisemiin, Palén sanoo.

Kelien arvaamattomuus tekee ennalta lukkoon lyötyjen ohjelmapalveluiden tuottamisen ja markkinoinnin varsin haastaviksi.

Syksyn harmaa värikieli tai luonnon kohtaaminen kokonaan pimeässä otsalampun valossa voi olla jännittävä kokemus.

Palén arvioi, että pimeässä tehtyyn metsäretkeen sisältyy aina pieni extreme-ulottuvuus ja kokemus; hei me selvittiin ja tehtiin se. Kysymys voi olla myös pimeänpelon voittamisesta.

Syksyisin yritysten pikkujoulujen tai tyky-päivien osiona käytetään Palénin mukaan luontomatkailuyritysten palveluita.

– Aina varastossa pitää olla b-suunnitelma, jos olosuhteet muuttuvat liian haastaviksi tai esimerkiksi jäiden tulon tai kantavuuden puuttumisen takia mahdottomaksi.

Palén sanoo syksyn luontokokemuksiin kuuluvan nuotiotulilla viipyilyn, jolloin voi tarkastella hiljentynyttä luontoa. Hitaus sopii hyvin harmaan kanssa samaan kokemukseen.

Palén sanoo itse nauttivansa melonnasta syksyisellä tyynellä ja sumuisella järvellä. Tilanne tarjoaa omaa rauhaa.

Tammelan järviylänkö tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jopa useamman päivän vaelluksille kiertolenkillä Liesjärven kansallispuistosta Lopen Melkuttimelle, jota kautta voi suunnata Portaaseen ja edelleen Liesjärven kansallispuistoon. Portaassa voi mahdollisuuksien mukaan yöpyä Kuivajärven rannalla olevassa laavussa tai Nahkurinverstaan majoituspalveluissa. Liesjärvellä voi yöpyä kansallispuiston telttapaikkojen lisäksi Eräkeskuksessa tai Ruostejärven rannalla Eerikkilän urheiluopistolla.

– Vaeltajat ovat omatoimista väkeä, jotka osaavat varata majoituksensa reittiensä varrella. Ilvesreitin merkitsemisessä on edelleen

Tammelan järviylängöllä haasteita ja edellä kuvatussa kiertolenkissä Melkuttimien ja Saaren kansanpuiston välillä jää omin suunnistustaidoin kuljettavaksi pienillä teillä.

– Reitillä pysyminen pitäisi voida varmentaa nykyistä paremmin, joskin digitaaliset palvelut kehittyvät aina vain paremmin kulkijaa palveleviksi. Reitti kulkee myös yksityisellä maalla, joka asettaa omat rajoituksensa reitin merkitsemiseen.

Palén toivoo myös panoksia kansallispuistojen parempaan hoitoon. Esimerkiksi Liesjärven kansallispuiston teltta-alueelle pitäisi saada lisää paikkoja.

Mikäli ulkomaisia matkailijoita haluttaisiin saada mukaan metsäretkille, heidät olisi varustettava asianmukaisilla varusteilla Lapin matkailukeskusten malliin. Monipuolisen varustuksen hankkiminen on melkoinen investointi. Palén sanoo yhden mahdollisuuden olevan keskusvuokraamon perustaminen, josta seutukunnan matkailuyrittäjät voisivat lainata asiakkailleen tarvitsemansa varusteet. FL

Uusimmat