Lounais-Häme Forssa

Hätähuuto lastensuojelusta: Perhesosiaalityössä ei välttämättä ole kohta ainuttakaan sosiaalityöntekijää

Jos rekrytoinnit eivät onnistu, perhesosiaalityössä ei ole ensi vuonna ainuttakaan sosiaalityöntekijää.
Sosiaaliohjaaja Niina Väre-Oksa, sosiaalityöntekijä Johanna Laine, va. sosiaalityöntekijä Maija Mero, perhetyöntekijä Raija Niittymäki, perhetyöntekijä Maria Uuppo, lähihoitaja Tanja Terkola, sosiaaliohjaaja Tuire Salminen ja perheterapeutti Hilkka Aurinko kertovat, että suuresta työmäärästä huolimatta työyhteisössä vallitsee hyvä henki. He ovat ottamassa käyttöön uutta systeemistä työtapaa, jossa tavoitteena on luoda luottamuksellinen suhde asiakkaaseen. Menetelmä vaatisi, että asiakkaille olisi nykyistä enemmän aikaa. Kuva: Tapio Tuomela
Sosiaaliohjaaja Niina Väre-Oksa, sosiaalityöntekijä Johanna Laine, va. sosiaalityöntekijä Maija Mero, perhetyöntekijä Raija Niittymäki, perhetyöntekijä Maria Uuppo, lähihoitaja Tanja Terkola, sosiaaliohjaaja Tuire Salminen ja perheterapeutti Hilkka Aurinko kertovat, että suuresta työmäärästä huolimatta työyhteisössä vallitsee hyvä henki. He ovat ottamassa käyttöön uutta systeemistä työtapaa, jossa tavoitteena on luoda luottamuksellinen suhde asiakkaaseen. Menetelmä vaatisi, että asiakkaille olisi nykyistä enemmän aikaa. Kuva: Tapio Tuomela

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (Hyky) lastensuojelun tilanne koettelee työntekijöiden jaksamista.

Perhesosiaalityön neljästä vakanssista vain kaksi on täytetty. Niistä toisessa on osa-aikainen työntekijä, jonka työsuhde päättyy pian. Toisessa vakanssissa oleva on jäämässä graduvapaalle.

– Tammikuussa perhesosiaalityössä ei ole näillä näkymin yhtään sosiaalityöntekijää, va. sosiaalityöntekijä Maija Mero kertoo.

Graduvapaalla olevan ankkuritiimin sosiaalityöntekijällä ei ole sijaista, eikä lastensuojelunkaan tiimin tilanne ole toivotunlainen: neljästä sosiaalityöntekijästä kaksi on päteviä ja yksi vakanssi on täyttämättä.

Pieneksi käynyttä työyhteisöä huolettaa töistä selviytyminen.

– Olemme kovan paineen alla. Työtä on tosi paljon, sosiaalityöntekijä Johanna Laine huokaa.

Perhesosiaalityön tiimien pitäisi keskittyä ennalta ehkäisevään työhön, mutta uudet lastensuojeluilmoitukset ja yhteydenotot vievät paljon työaikaa.

Seutukunnalla on otettu käyttöön ennaltaehkäiseviä työkaluja, kuten Hykyn verkkosivujen apua-nappi, lapsiperheiden palveluohjauspuhelin ja lapset puheeksi -keskustelu ja -neuvonpito, mutta lastensuojeluilmoitusten määrässä ne eivät vielä näy: uusia ilmoituksia ja yhteydenottoja tulee noin 60 kuukaudessa.

– Sen lisäksi ovat olemassa olevat asiakkaat, Mero huomauttaa.

Kunkin työntekijän vastuulla on noin 60 lasta, kun ammattijärjestön suositus on enintään 30 lasta.

Työtä sirpaloittavat myös virka-ajan puhelinpäivystysvuorot ja kiireelliset sijoitukset, joita on ollut viimeisen kahden kuukauden aikana kahdeksan.

– Kiireellisessä tilanteessa joku muu työ jää aina kesken, sosiaaliohjaaja Niina Väre-Oksa toteaa.

Lastensuojelun arki on tässä tilanteessa “tulipalojen sammuttamista”.

– Omaa uupumusta lisää, ettemme pysty tekemään työtä niin hyvin kuin haluaisimme, Väre-Oksa sanoo.

Työntekijät korostavat, että suhteen rakentaminen perheiden kanssa vaatii aina aikaa, sillä ongelmat ovat usein moninaisia ja ylisukupolvisia.

Lapsia tulisi kuulla ja tavata nykyistä enemmän. Kun ratkaisuja joudutaan tekemään niin, ettei lasta ehditä kuulla riittävästi, on vaarana, että joitakin asioita jää pimentoon.

Mero huomauttaa lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä olevan henkilökohtainen virkavastuu: siksi lohduttelut siitä, etteivät he voi tehdä määräänsä enempää töitä, eivät lämmitä.

– Ylitöitä tulee koko ajan, Laine kertoo.

Päätöksiä valmistelevat sosiaalityöntekijät kaipaisivat työssään juristin lainopillista neuvontaa.

– Myös esimiesten tuki on tässä työtilanteessa ja haastavissa asiakastapauksissa äärimmäisen tärkeää.

Vuoden aikana Hykyn lastensuojelun yksiköstä on lähtenyt kuusi sosiaalityöntekijää. Asiakkaiden on aloitettava uusien työntekijöiden kanssa aina alusta.

– Yksikin isä kuvasi, että on kuin pyöröovi kävisi, Laine kertoo.

Osa lähteneistä sosiaalityöntekijöistä on vaihtanut vähemmän kuormittaviin työtehtäviin.

Sosiaalityöntekijä Eija Leppänen pitää lastensuojelua sosiaalityön vaativimpana sektorina: on tavallista, että sosiaalityöntekijät sijaistraumatisoituvat tai joutuvat kokemaan jopa väkivallan uhkaa itseä tai omaa perhettä kohtaan.

Sosiaalityöntekijöiden maine “kiusaajina” elää yhä, vaikka tarkoitus on auttaa perheitä.

– Julkisuuskuva on sellainen, että teet niin tai näin, teet aina väärin, Mero sanoo.

Uusien virkojen avaaminen lastensuojeluun ei välttämättä muuttaisi mitään, sillä avoimiin paikkoihin ei ole hakijoita.

Kaikki eivät halua asua työpaikkakunnallaan, ja Forssaan on hankala kulkea julkisilla kulkuvälineillä.

Hyky houkuttelee uusia sosiaalityöntekijöitä kahden kuukauden palkallisella graduvapaalla, rekrytointilisällä ja 2 000 euron sitoutumispalkkioilla. Nykyiset työntekijät pitävät bonuksia ihan hyvinä mutta eivät riittävinä.

Heistä lastensuojelussa epäpäteviltä pitäisi poistaa viiden prosentin palkanalennus, sillä sitä ei ole juuri muuallakaan eikä Hykyssäkään aikuissosiaalityössä.

Tärkeintä olisi kuitenkin hilata lastensuojelussa sekä sosiaaliohjaajien että sosiaalityöntekijöiden palkkaa ylöspäin. Sosiaalityöntekijöiden palkka on nyt noin 3 600 euroa, mutta sen haluttaisiin nousevan yli 4 000 euron.

– Palkan pitäisi olla selkeästi niin iso, että se todella houkuttaisi siirtymään juuri lastensuojeluun, Leppänen painottaa. FL

Fingerpori

comic

Uusimmat