Lounais-Häme

Helena Ranta puhui Forssassa ihmisoikeuksien puolesta: "Enemmän naisia rauhanprosesseihin"

Helena Ranta jäi eläkkeelle seitsemän ja puoli vuotta sitten. Silti hän seisoo taas kuulijajoukon edessä UN Womenin järjestämässä tilaisuudessa Forssan Scandic-hotellissa. Työ ihmisoikeuksien puolesta ei lopu koskaan.

-Viime vuonna olin kaksi kertaa Kosovossa, kerran Eritreassa ja kerran Afganistanissa. Se siitä eläkkeestä, Ranta naurahtaa.

Kun Ranta puhuu, luvassa on noin tunti täyttä asiaa. Henkisesti raskasta, mutta mielenkiintoista, sillä illan teema on naisten asema konflikteissa.

Naiset on perinteisesti nähty sotien ja konfliktien uhreina. He ovat kuitenkin nimenomaan ne, jotka ylläpitävät yhteiskuntaa konfliktin keskellä pitäen huolta lapsista, vanhuksista ja ruoantuotannosta, Ranta kertoo.

-Sitten kun näennäisesti rauha saavutetaan, heitä ei paljon enää näe.

Rauhanneuvottelut ovat hyvin miesvaltaisia ja naiset allekirjoittavat harvoin rauhan- tai yhteistyösopimuksia. Asiakirjat ovat näennäisesti sukupuolineutraaleja, mutta todellisuus on toinen.

-Tämä on suuri puute, koska naisten mukaanotto edistäisi sitä kansainvälistä yhtenäisyyttä jota tarvitaan silloin, kun rikkoutuneet tai rikotut yhteiskunnat pyrkivät jälleenrakentamaan itseään ja löytämään kansallisen sovun.

-Lisäksi vaikka rauhansopimuksen jälkeen aseet vaikenevat ja näennäisesti vallitsee rauha, niin väkivaltaa esiintyy edelleen. Se on vain piilotetumpaa.

Ranta puhuu ystävällisesti, mutta nopeasti, selkeästi ja arkailematta. Hän kertoo vaikeat asiat sellaisina kuin ne ovat.

-Yksi sodankäynnin keino konflikteissa on seksuaalinen väkivalta.

-Naisen keho on yksi taistelukentistä. Sillä osoitetaan vastapuolelle, että katsokaa, te ette pysty suojelemaan edes omia naisianne.

Seksuaalinen väkivalta ja raiskaukset ovat monessa yhteisössä tabu. Niihin liittyy usein niin syvä häpeä, että niistä ei haluta puhua.

-Tullessaan raiskauksen kautta raskaaksi ne naiset, jotka joutuvat tämän väkivallan kohteeksi saavat tavallaan kaksinkertaisen rangaistuksen asiasta, johon he eivät itse ole voineet vaikuttaa. Heidän oma yhteisönsä usein sulkee heidät ulkopuolelle. He tavallaan lakkaavat olemasta.

Ranta kertoo, ettei malta olla ottamatta esiin ulkoministeri Timo Soinin äskeisiä paheksuvia kommentteja Irlannin kansanäänestyksestä, jolla kansa äänesti maan aborttilain laajentamisen puolesta.

-Käsittääkseni silloin, kun on kyse hallituksen jäsenistä, ei nähdäkseni ole korrektia kommentoida sillä tavalla kuin hän on tehnyt.

-Ymmärrän hänen vakaumuksensa ja kunnioitan sitä. Silti kysymys, jonka haluaisin esittää hänelle on, että jos raiskauksen seurauksena nainen tulee raskaaksi, niin mitä takeita siitä on, että lapsen elämässä toteutuu Suomenkin ratifioima YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jossa taataan lapselle harmoninen kasvuympäristö. Tämä on kysymys, joka on syytä kysyä.

Vuonna 2000 YK:ssa hyväksyttiin turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325. Sen tarkoitus oli lisätä naisten mahdollisuutta vaikuttaa muun muassa konfliktien ratkaisussa ja rauhanneuvotteluissa.

-Päätöslauselmalla oli useita yleviä päämääriä. Siitä ajateltiin, että se todellakin parantaa naisten asemaa myös niissä maissa, joissa se on valovuosien päässä siitä mitä Suomessa. Näin ei valitettavasti ole käynyt.

Konfliktimaissa, konfliktin jälkeisissä maissa sekä ns. “hauraissa maissa”, joissa naisen asema on perinteisesti miehen asemaa heikompi, päätöslauselman soveltaminen sekä ruohonjuuritasolla ja valtion tasolla ontuu edelleen.

-Naiset otetaan nykyään hyvin usein konfliktin jälkitilanteissa huomioon, mutta usein vain paikallisella tasolla. He toimivat paikallisissa naisjärjestöissä, mutta heillä ei ole pääsyä poliittisiin päätöksentekoelimiin.

Ennen päätöslauselmaa siviilikriisinhallinta oli kuitenkin ollut Suomessa puhtaasti miespuolista poliisitoimintaa. Nyt sen mukana tehdyn toimintaohjelman myötä Suomessa otetaan paljon naisia enemmän mukaan siviilikriisihallinnan tehtäviin.

-Nyt kirjo on huomattavan paljon laajempi. Suomesta lähetetään tällä hetkellä huomattavan suuri määrä naisia näihin tehtäviin ulkomaille.

-Täytyy sanoa, että meillä on Suomessa erinomaisen taitavia nuoria naistutkijoita, naispoliiseja ja erilaisia siviilikriisihallinnan asiantuntijoita, jotka ovat myös erittäin kielitaitoisia. On todella ilo nähdä, kuinka he tekevät töitä kansainvälisesti ja pärjäävät erittäin hyvin.

Ehdoton edellytys sille, että missiot konfliktialueilla onnistuvat, on kuitenkin paikallinen osaaminen ja paikallisten mukana olo.

-Jos menisimme paikan päälle, tekisimme tehtävät nopeasti ja lähtisimme sitten pois, niin mitä sinne jäisi? Se, että otamme paikalliset mukaan alusta pitäen takaa, että kestävä kehitys pääsee käyntiin.

Suomessa naisten rekrytointi siviilikriisihallinnan tehtäviin tapahtuu CMC:n eli Crisis Management Centren kautta. Ranta rohkaisee kaikkia vähääkään kiinnostuneita hakemaan sen kursseille, joiden käynti on yksi edellytys silloin kun hakeudutaan siviilikriisihallinnan tehtäviin.

-Suomalaisilla on erittäin hyvä maine ja meillä on todella korkean luokan asiantuntijoita, jotka ovat pystyneet työskentelemään kohdemaissa niin, että osaaminen on myös jäänyt sinne. FL

Nainen, jota diktaattorit pelkäävät
Näin presidentti Tarja Halonen esitteli aikanaan Rannan YK:n pääsihteerille.Oikeushammaslääkäri ja ihmisoikeuksien puolestapuhuja. Tunnettu mm. Estonian laivaturman ja Jugoslavian hajoamissotien uhrien henkilöllisyyksien selvittämisestä.Tehnyt työtään konfliktien ja sotien uhrien henkilöllisyyksien selvittäjänä mm. Bosniassa, Kosovossa, Jeninissä, Perussa, Thaimaassa ja Nepalissa.Todisti vuonna 2003 YK:n sotarikostuomioistuimessa Jugoslavian entistä presidenttiä Slobodan Miloševicia vastaan.Toimi UNIFEMin, nykyään Suomen UN Womenin puheenjohtajana vuosina 2006–2011Perun katolinen yliopisto nimitti vuonna 2009 Rannan kunniaprofessoriksi merkittävästä työstä oikeuslääketieteellisen antropologian alalla.Sai kansainvälisen rauhanvälityksen Lysistrata-palkinnon vuonna 2017. Arkkipiispa Kari Mäkinen myönsi tänä vuonna Rannalle Pyhän Henrikin ristin hänen ulkomaille suuntautuneista humanitaarisista ansioistaan.”Tällä hetkellä minua työllistää Suomessa vuosi 1918″, Ranta kertoi tilaisuudessa.

Uusimmat