Lounais-Häme

Helle iskee pahiten broileriin ja sikaan – "Vaatii tuottajilta erityistä panostusta ja seurantaa"

Suomen yllä viipyvä helleaalto vaikuttaa myös tuotantoeläimiin. Erityisen lämpöherkkiä eläimiä ovat sisätiloissa kasvatettavat siat ja siipikarja. Ulkona laiduntavilla naudoilla ei ole niin suurta hätää, sillä ne etsiytyvät varjoon ja tuuli voi viilentää oloa.

Eläinsuojelulaissa ei anneta mitään selkeitä lämpötilarajoja, mutta se velvoittaa pitämään huolta eläinten hyvinvoinnista.

-kyllä tämä tietysti vaatii tuottajilta erityistä panostusta ja seurantaa, sanoo Eviran ylitarkastaja Taina Mikkonen.

Lämpimällä kelillä on oltava varailmanvaihtomahdollisuus, joka vanhoilla tiloilla voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että avataan ikkunat ja ovet.

Suuremmissa ja uudemmissa yksiköissä saattaa olla, että asiat ovat ilman laadun ja lämpötilan suhteen paremmin kuin pienissä, koska niihin on investoitu ja sisällä voi olla esimerkiksi tunnistimia, jotka reagoivat muutoksiin.

Sika ei hikoile

-Kyllä sialla on samalla lailla tukalat oltavat helteellä kuin ihmiselläkin, sanoo Suomen sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg.

Hänen tiedossaan ei kuitenkaan ole, että tämän kesän helteet olisivat aiheuttaneet normaalia enemmän sikojen kuolemia.

Sellaistakin on joskus tapahtunut, kun esimerkiksi salamaniskun aiheuttama sähkökatko on pysäyttänyt sikalan tuulettimet ja lämpötila on noussut liian korkeaksi. Nykyisin sikaloissa kuitenkin on varavirtajärjestelmät.

Varsinainen ilman jäähdyttäminen on harvinaista sikaloissa, joten ilman vaihtumista tehostetaan erilaisilla laitteilla. Lisäksi eläinten oloa helpotetaan kostuttamalla ilmaa.

-Niissä sikaloissa, joissa on kostutusjärjestelmä, se levittää kosteaa sumua ympäriinsä. Jos ei sellaista ole, suihkutetaan sikalaan tarvittaessa kylmää vettä, jotta eläimet voisivat paremmin.

Myös ikkunoita voidaan peittää verhoilla tai kalkkimaalilla, jotta aurinko ei lämmittäisi sikalaa. Siat myös etsiytyvät sikalassa viileisiin paikkoihin.

-Sikahan on sellainen, että se ei hikoile. Muuten se on elimistöltään hyvin samantapainen kuin ihminen, eli jos ihmisellä on tukalaa 30 asteen helteessä, silloin siallakin on.

Suurin osa suomalaisista sioista elää sisällä sikaloissa vuoden ympäri. Ulkotarhaan pääsevien sikojen osuus on prosentin luokkaa.

Tänä vuonna sikojen ulkonapito on myös hankalampaa, sillä afrikkalaisen sikaruton uhan takia se on kielletty, ellei aitauksissa ole niin sanotut tupla-aidat. Niillä estetään villisikojen pääsy kontaktiin kesysikojen kanssa.

Trooppiset yöt ovat vitsaus

Sikatilojen lisäksi myös siipikarjatiloilla helle on ikävä vieras, ellei sattumalta olla juuri kasvattamassa untuvikkoja.

-Poikasille se ei ole ongelma, ne vaativat muutenkin 35 asteen lämpötilan. Tärkeintä on vain, että niille saadaan raitista ilmaa, sanoo Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina.

Mutta mitä vanhemmaksi siipikarja kasvaa, sitä vähemmän se tarvitsee lämpöä. 18–20 astetta olisi optimaalinen lämpötila, mutta kun ulkona on 30 astetta, lämpö nousee kanalassakin.

Lämpötilan nousuun reagoidaan ilmanvaihtoa lisäämällä. Broilerkanaloissa on myös sumuttimet, joista tulee kylmää vettä, joka sitoo pölyä ja hiukan myös lämpöä.

-Ei sillä kuitenkaan mahdottomiin monen asteen jäähdytyksiin pystytä.

Lisäksi huolehditaan siitä, että linnuilla on saatavilla kylmää juomavettä. Juomaveteen voidaan laittaa C-vitamiinia, joka helpottaa hellestressin oireita, sekä suoloja, jotka aktivoivat lintuja juomaan ja jäähdyttämään itseään.

Suomessa siipikarjan pito on siitä haastavaa, että kanaloiden on kestettävä sekä kuumaa että pakkasta. Etelän maissa voidaan tehdä kevyitä verkkoseiniä ja pressuhalleja, jotka Suomen oloissa eivät toimi.

-Trooppiset yöt ovat ikäviä, koska yleensä pystymme yöaikaan viilentämään kanaloita. Mutta jos yölläkin on 20 astetta ja päivällä 30 astetta, betonihallit ikään kuin varaavat lämpöä. Ja jos vielä ilmankosteus nousee kovaksi, yhdistelmä on tosi kurja.

Hamina kuitenkin sanoo, että millään tiloilla ei vielä olla aivan äärirajoilla, vaikka viime viikkojen kovimmat helteet ovat osuneet juuri Länsi-Suomeen, johon siipikarjankasvatus on keskittynyt.

 

Uusimmat