Lounais-Häme

Helpottaako koronapiina ikinä? Asiantuntijat kertovat, mikä meillä on edessä kilpajuoksussa viruksen kanssa

Rokotusten edetessä keskustelu palaamisesta arkeen on alkanut. Virusopin professori Ilkka Julkunen ja Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet eivät usko viruksen pysähtyvän täysin rokotteeseenkaan. Sen kanssa on opeteltava elämään.
Suomi uskoo, että ratkaisu epidemiasta poispääsyyn löytyy koronarokotteesta. Kuvan injektiopullossa on viisi 0.3 millilitran annosta Pfizer-Biontechin valmistamaa rokotetta. Kuva: Epa

Yli 200 miljoonaa maailmalla varmistettua koronavirustartuntaa on suuri määrä. Se on niin suuri, ettei koronaa saada kitkettyä kokonaan pois.

Näin sanoo Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Alle vuodessa on kuitenkin kehitetty koronarokote, jonka ensimmäisen annoksen on saanut 3,7 miljoonaa ja kaksi annosta yli kaksi miljoonaa suomalaista.

– Tilanne on hyvä siihen nähden, mistä vuosi sitten on lähdetty liikkeelle.

Rokotusten etenemisestä huolimatta tauti jatkaa tarttumista, deltamuunnoksen vuoksi vielä aiempaa ärhäkämmin. Kehitys näkyy Suomen kasvaneina tartuntalukuina.

Miten meidän pitää opetella elämään koronan kanssa?

Kaksi reittiä ulos epidemiasta: rokotus tai odottaminen

– Rajoitukset eivät yksin riitä, sillä uusia epidemia-aaltoja tulee. Ainoa tie pandemian voittamiseen ovat rokotukset ja aika, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.

Molemmissa ideana on laumasuojan saavuttaminen, tilanne, jossa tauti ei enää leviä väestössä. Se saadaan joko rokottamalla tai odottamalla, että riittävän iso osa väestöstä sairastaa taudin.

EU-komissio asetti alkuvuonna tavoitteeksi, että 70 prosenttia yli 18-vuotiaista eurooppalaisista olisi kesään mennessä saanut ensimmäisen rokotteen. Prosenttilukua seurattiin Suomessa tarkasti, ja optimistisimmat povasivat paluun normaaliin alkavan jo juhannukselta. Suomessa aikuisväestön 70 prosentin rokotuskattavuus saavutettiin kesäkuun lopussa.

Deltamuunnos muutti suunnitelmat. Laumasuoja karkasi hamaan tulevaisuuteen.

– Nykyisillä tartuttavuusluvuilla pitäisi pyrkiä siihen, että saataisiin rokotettua 80–90 prosenttia heistä, joille rokotteen voi antaa, Julkunen sanoo.

Miten kaukana tuosta tavoitteesta lopulta ollaan?

Täysi rokotussuoja vaatii kaksi rokotetta. Koko väestöstä noin 36 prosenttia on saanut molemmat rokotteet.

Parhaiten suojattuja ovat 75–79-vuotiaat. 4.8. mennessä heistä jo 89,6 prosenttia oli saanut molemmat rokotteet. Nuoremmissa ikäryhmissä taas ollaan vielä kaukana: esimerkiksi 40–44-vuotiaista 20,2 prosenttia oli 4.8. mennessä saanut molemmat rokotteet.

Rokotetutkimuskeskuksen Rämetin arvion mukaan Suomen rokotustilanne on sangen hyvä. Kaikille yli 16-vuotiaille on tarjottu mahdollisuus saada ensimmäinen rokote. Toisen annoksen antaminenkin sujuu tehokkaasti.

Suomessa rokotetaan nyt yli 16-vuotiaita ja 12–15-vuotiaita riskiryhmäläisiä. Hallitus päätti torstaina 5. elokuuta rokotusten laajentamisesta myös 12–15-vuotiaisiin. Asetusmuutos tulee voimaan maanantaina 9. elokuuta.

Rokotteiden saapumistahti antaa osviittaa tulevasta. Rokotteita tulee Suomeen THL:n ilmoituksen mukaan 300 000 annosta viikossa.

Rämetin mukaan elokuun lopussa liki kolme miljoonaa suomalaista olisi saanut myös tehosteannoksen.

– Tällä vauhdilla syyskuun lopussa ollaan tilanteessa, että valtaosalle yli 16-vuotiaista on tarjottu myös tehosteannos.

Suomessa on käynnissä myös alakouluikäisten rokotetutkimus. Rämetin mukaan sen tuloksia voisi olla käytössä jo syyskuussa.

– Hyötyjen ja haittojen arviointiin päästään loppuvuodesta. Eli alakouluikäisten pitää selvitä syyslukukauden lopulle ilman rokotteita.

Kun yhä useampi saa rokotteen, epidemia alkaa heikentyä

Hallitus kokoontui torstaina keskustelemaan Suomen hybridistrategian päivityksestä. Strategiaa valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä, ja sen hyväksymisestä päätetään myöhemmin elokuussa.

Uudessa strategiassa paljon toivoa on ladattu juuri rokottamiseen. Kun rokotekattavuus saadaan tarpeeksi korkealle, epidemia heikkenee.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja STM:n tiedotustilaisuudessa 5. elokuuta THL:n ylilääkäri Otto Helve totesi, että epidemiankuva on rokotusten edetessä muuttumassa. Siksi tiettyjen mittareiden merkitys muuttuu: ilmaantuvuuslukujen ja päivittäisten tartuntamäärien sijaan katse kohdistuu sairaalahoidon tarpeeseen ja koronaan kuolleiden määrään.

Nyt Suomen uusista tartunnoista valtaosa on todettu nuorilla aikuisilla. Myös sairaalahoitoa tarvitsevissa korostuvat nuoret aikuiset ja rokottamattomat potilaat. Tartuntojen jyrkästä noususta huolimatta kuolleisuus on pysynyt matalana.

Kuinka monta rokotetta oikein pitää olla pistettynä, että arki alkaa?

Päivämäärää normalisoitumiselle Mika Rämet ei osaa antaa. Palaaminen uuteen arkeen on hänestä ajankohtaista viimeistään silloin, kun molemmat annokset on annettu niille, jotka rokotteen voivat ottaa.

Silloinkaan ei viruksen leviäminen pysähdy täysin.

– Rokotettukin voi tartuttaa.

Ajankohtaiseksi voi tulla vielä kolmas annos.

Rämetin mukaan se jo tiedetään, että kolmas annos tehostaisi puolustusvastetta.

– Mutta missä vaiheessa ja kenelle se annettaisiin, ovat asioita, jotka syksyn aikana selkeytyvät.

Professori Julkusen mukaan kolmannesta rokotuksesta olisi hyötyä. Sitä olisi syytä harkita ainakin ikäihmisille ja riskiryhmäläisille.

– Kolmas rokote voisi olla mahdollisesti edessä loppusyksystä tai ensi vuoden alusta. Toivottavasti silloin olisi jo käytössä rokote, joka olisi kehitetty erityisesti virusmuunnoksia varten.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Suomessa on käytössä Pfizer-Biontechin, Modernan sekä AstraZenecan koronavirusrokotteet. Maassa on 4,8 miljoonaa rokotettavaa, joista 1,9 miljoonaa 12-15-vuotiaita. Kuva: Epa

Muunnoksia tuhansia, suurin osa ei huolestuta professoria

Ensin Suomeen saapui koronavirus, ja perässä seurasivat muunnokset: Britannian alfa, Etelä-Afrikan beeta, Japanin ja Brasilian gamma, viimeisimpänä Intian delta.

Julkusen mukaan virusmuunnokset eivät välttämättä kehity vain vaarallisempaan suuntaan. Muunnosten syntyminen on ”tietyllä lailla sattumanvaraista”.

– Mitä enemmän tautia on, sitä enemmän virus lisääntyy ihmisessä ja sitä enemmän tulee mahdollisuuksia muunnoksiin.

Julkusen mukaan maailmalla on tähän mennessä syntynyt tuhansia muunnoksia. Niistä suurin osa käyttäytyy samalla tavalla kuin alkuperäinen, eivätkä ne siksi ole erityisen huolestuttavia.

Jotta virusmuunnoksesta tulisi huolta herättävä, siinä pitäisi olla muuntunut ominaisuus, joka vaikuttaisi esimerkiksi tartuttavuuteen, immuunisuojan välttämiseen tai taudin vakavuuteen.

Muunnoksista tiedetään jo, että ne leviävät alkuperäistä virusta herkemmin ja osalla niistä rokoteteho voi olla aiempaa heikompi. Julkusen mukaan näyttö siitä, että muunnokset aiheuttaisivat vakavampaa tautia, on suhteellinen vähäistä.

– Se nähdään Suomen nykyisestä tilanteesta: vaikka tautia on paljon, sairaalahoitoon joutuneiden osuus on pieni. Samoin kuolleisuus on varsin pientä. Ikäihmiset ja riskiryhmät ovat hyvin suojattavissa.

Mika Rämetin mukaan Suomessa käytössä olevilla Pfizer–Biontechin, Modernan ja AstraZenecan rokotteilla pärjätään nykyisten muunnosten kanssa.

Rokotevalmistajat kehittävät jo seuraavan sukupolven rokotteita. Niiden ideana on tehdä päivitystä aiempaan, ei luoda kokonaan uutta.

– Uusien teknologioiden hyvä puoli on se, että ne ovat helposti muokattavissa: mRNA-rokotteen ohjetta voidaan päivittää vastaamaan haluttuja viruskantoja.

Maailman terveysjärjestö WHO seuraa myös VOI-variantteja, variant of interest, joita suomeksi kutsutaan ”tehostetun seurannan alaisiksi virusvarianttilinjoiksi”. Niitä on neljä: Eta, Iota, Kappa ja Lambda.

Taasko on luvassa lisää murehdittavaa?

– Näitä muunnoksia on hyvä seurata, mutta jos ne eivät leviä kovin hyvin tai väistä rokotteen aikaansaamaa immuunisuojaa, ne eivät ole toistaiseksi erityisen huolestuttavia, Julkunen sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen pitää koronan katoamista maailmasta kokonaan hyvin epätodennäköisenä. Kuva: Ari-Matti Ruuska

”Jokainen viikko entistä parempi”

Onko taistelu jatkuvasti muuntautuvaa virusta vastaan jo hävitty? Pitäisikö nostaa kädet pystyyn, luopua kaikista rajoituksista ja vain avata koko yhteiskunta?

– Ei missään tapauksessa ole hävitty. Jokainen viikko on entistä parempi, professori Julkunen sanoo.

Tautitapausten määrä on kasvanut jo kuuden viikon ajan. Mutta samalla kasvaa myös rokotekattavuus.

Englannissa monesta koronarajoituksesta luovuttiin 19. heinäkuuta. Vaikka pelkona oli tartuntojen rakettimainen nousu, toisin kävi. Asiantuntijoiden mukaan päivittäisten tartuntojen väheneminen ei kuitenkaan vielä kerro luotettavasti, onko koronatilanne paranemassa.

Suomessa rajoituksista luopuminen vaatii Julkusen mukaan tautitapausten määrän kääntymistä laskuun.

– Rajoitustoimet ovat tärkeitä. Viranomaiset katsovat, millä laajuudella niitä otetaan käyttöön.

Torstain tiedotustilaisuudessa THL:n Helve sanoi, että rokotusten edetessä suhtautuminen epidemiaan muuttuu, mutta hitaasti: siksi suojaustoimista ei ole syytä vielä luopua. Torstaina ilmoitettiinkin uusista leviämis- ja kiihtymisvaiheen ravintoloita koskevista rajoituksista.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Koronaepidemian alussa tartuntojen kasvua estettiin Suomessa kovilla rajoituksilla ja yhteiskunnan sulkemisella. Kuva huhtikuulta 2020 Oulusta. Kuva: Jarmo Kontiainen

Lännen Media pyysi THL:stä haastattelua siitä, miten Suomi oppii elämään koronan ja sen eri muunnosten kanssa. Viestinnästä vastattiin, ettei haastattelu onnistu.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on viritellyt julkisuudessa keskustelua siitä, missä rajoitusten tuoman hyödyn ja haitan suhde kulkee.

Mika Rämetin mukaan koronan kanssa eläminen nojaa tasapainoiluun siinä, että tautitaakka saadaan siedettäväksi. Jos rajoituksiin lähdetään, ne pitää hänestä saada toimimaan niin, että vaikutukset terveydenhuoltoon, oppimiseen ja elinkeinoelämään eivät ole liian rajut.

Hän uskoo, että koronarokotusten vaikutus näkyy jo alkavana syksynä esimerkiksi yliopisto-opetuksessa.

– 20-29-vuotiaista selvästi yli 60 prosenttia on saanut rokotteen, joten uskoisin yliopisto-opetuksen järjestämisen turvallisesti olevan mahdollista.

Tuleeko koronaviruksesta peräti ikuinen riesa?

Professori Julkunen pitää taudin katoamista kokonaan epätodennäköisenä.

– Rokotuksesta huolimatta jotkut voivat saada tartunnan, ja sekä rokotteen että taudin aikaansaama immuniteetti hiipuu ajan myötä. Uusintatartunnan mahdollisuus on olemassa.

Kaikki eivät koronarokotusta halua tai voi ottaa.

– Jos väestön immuunisuoja on tarpeeksi laaja, viruksen kierto vähenee tai loppuu. Silloin rokottamattomankin tartuntamahdollisuus jää pieneksi.

Näin rokotukset ovat edenneet Suomessa

Suomen rokotusjärjestys on laadittu sen mukaan, kuinka suuri riski tietyllä ryhmällä on saada vakava koronavirustauti.

Ensimmäiset koronarokotteet annettiin Suomessa 27. joulukuuta 2020. Rokotukset alkoivat terveydenhuollon henkilökunnasta.

Ensimmäiset Suomeen saapuneet rokote-erät olivat pieniä. Ensimmäisessä erässä oli 10 000 annosta.

THL arvioi, että tällä viikolla Suomeen saapuu 260 000 rokoteannosta ja ensi viikolla 310 000.

Nyt rokotetaan yli 16-vuotiaita ja 12–15-vuotiaita riskiryhmässä olevia. Yläkouluikäisten rokotukset alkavat elokuussa. Sitä nuorempien lasten rokotuksesta ei ole vielä päätöstä.

Lähde: THL

Uusimmat

Fingerpori

comic