Lounais-Häme

Herkin vaihe käsillä Viksbergin kaatopaikan sulkemisurakassa

Viksbergin entisen kaatopaikan sulkemistyöt etenevät aikataulussa. Tulevana kesänä edessä on urakan herkin työ eli esipeittokerroksen ja pintakerroksen väliin tulevan bentoniittimaton levittäminen. Savea sisältävän bentoniittimaton levittäminen on sääherkkää puuhaa, eikä siedä sadetta. Urakan tekijät toivovatkin kauniita kesäkelejä.

-Yläkerran herran kanssa kannattaa olla nyt väleissä. Sunnuntaina kirkkoon vain joka mies, lohkaisee vastaava työnjohtaja Jomi Salminen hanketta urakoivasta YIT Infrasta.

Salmisen mukaan nyt noin kymmenen hehtaarin suuruisen alueen täyttömassat on muotoiltu tulevaan muotoonsa. Jätetäytön päällä on maata ja tuhkaa sisältävä esipeittokerros, jonka päälle bentoniittimatto asennetaan. Salminen laskee, että noin kolmasosa kaatopaikan täyttöalasta on valmiina suljettavaksi kesän päättyessä.

Viime vuonna kaatopaikan pohjoisen-idän puoleinen osa, jossa on paikattu sortuma-alue, ehdittiin muotoilla ja maa-aineksen on annettu painua pian vuoden päivät. Vielä huhti-toukokuun aikana painanteet tarkastetaan ja epätasaisuudet paikataan.

Ennen bentoniitin laskemista muotoiltu alue peitetään tuhkakerroksella. Esipeittokerroksen on oltava tasainen ja se tasoitetaan konetyönä.

Bentoniittimaton päälle tulee vielä salaojamatto ja sen päälle noin metrin korkuinen puhdasta maata sisältävä pintakerros, joka maisemoidaan nurmella.

Jäljelle jää vielä 5,5 hehtaarin alue, jonka muotoilu on tarkoitus saada valmiiksi myös kesän aikana. Koko urakalle on ympäristöluvassa varattu aikaa vuoden 2019 loppuun.

 

Oman lukunsa kaatopaikan sulkemisessa muodostavat kaatopaikalta virtaavat jätevedet. Näille Lemminkäinen Infra rakensi talven aikana salaojaverkon, jonka kautta kaatopaikkavedet johdetaan jätevesiverkostoon ja sieltä edelleen Forssan jätevedenpuhdistamolle. Jomi Salmisen mukaan alueelle on laskettu kaksi kilometriä salaojaputkea.

-Syksyn ja talven runsaat sateet toivat haastetta salaojitukseen. Märkä sää hankaloitti jätevesien hallittua johtamista salaojaverkkoon, mutta lopulta siinä onnistuttiin, Salminen kertoo.

Jätevesille tarkoitettujen syvällä olevien salaojien lisäksi myös sadevesille on oma salaojaverkko. Lisäksi urakkaan kuului kaatopaikan ympärillä olevien avo-ojien perkaaminen. Myös tätä kautta alueella luonnostaan olevat suovedet ja taivaalta satava vesi saadaan johdettua luonnollisesti alueelta pois.

 

Forssan kaupungille Viksbergin entisen kaatopaikan sulkeminen on neljän miljoonan euron hanke, joka toteutetaan käytännössä velkarahalla. Kunnallistekniikan päällikkö Tero Tiensuu kertoo, että tähän mennessä hankkeen kustannuksista on tilitetty noin puolet. Tänä vuonna kaupungille erääntyy maksettavaksi miljoonan euron osuus ja vuonna 2019 maksettavaksi jää vielä miljoonan euron kulut.

-Urakka on edennyt täysin aikataulussa eikä sen sujumisessa ole ilmennyt mitään huomautettavaa, Tiensuu kertoo.

Alueen jälkihoito ja jatkokäyttö ovat kaupungin vastuulla. Alue maisemoidaan, mutta sen käyttö on jossain määrin rajoitettua. Esimerkiksi puita ei alueelle voi istuttaa.

Tiensuun mukaan alueen jatkokäytöstä kaatopaikan sulkemisen jälkeen ei ole toistaiseksi suunnitelmia.

-Joitakin ideoita kaatopaikan jatkokäytölle tuli alkuvaiheessa, mutta ne ovat toistaiseksi jääneet vain heitoiksi. Kaatopaikkakummun jatkokäyttö on siis avoinna ja näillä näkymin se on jäämässä niin sanotusti vapaaksi alueeksi.

 

Lemminkäinen Infra aloitti Viksbergin kaatopaikan sulkemisurakan vuoden 2016 syksyllä. Salmisen mukaan yhtiöllä on runsaasti kokemusta kaatopaikkojen sulkemisesta. Kevään ja kesän aikana tulee vuosittain muutamia tarjouspyyntöjä.

Viksbergin kaatopaikan sulkeminen on kuitenkin omaa luokkaansa kokonsa vuoksi.

-Itse en ole näin isolla kaatopaikkatyömaalla koskaan ollut, enkä tiedä, onko näin suurta kaatopaikkaa aiemmin edes suljettu kerralla. Espoossa Ämmässuolla on myös iso kaatopaikka, mutta se suljettiin pienemmissä lohkoissa, ei kokonaan kuten Forssassa, Salminen kertoo. FL

 

Uusimmat