Lounais-Häme

Hevosen perästä lämmönlähteeksi

 

Ensimmäinen kuivikelannan parin viikon koepolttojakso oli Forssassa tammikuun lopulla. Voimalaitos poltti tuona aikana kattilassaan jyrsinturpeen seassa noin 500 kuutiota kuivikelantaa, joka oli pääosin kerätty lähialueen hevostalleilta ja pieni määrä Kirkkonummelta. Määrä kertyy noin 50 hevosen vuoden kuivitustarpeesta.

Vapon projektipäällikkö Niko Nevalainen laskee, että tuolla turvekuivikelannan energiamäärällä voisi lämmittää vuoden kymmenen omakotitaloa.

Kokemukset ensimmäiseltä koepolttojaksolta olivat pääosin positiivisia ilman isompia ikäviä yllätyksiä.

Kokeiluajalle osui myös todella kova pakkasjakso. Turvekuivikelannan polttaminen onnistui muuten, mutta harmia tuotti kivien ohella kuivikelantaturpeen jäätyminen isoiksi könteiksi.

– Talleilla oli lannan laatuvaihteluita, Nevalainen sanoo. Turvekuivikelanta oli lumen ja jään vuoksi sitä heikompaa, mitä vanhempaa se oli ja mitä avonaisemmassa tilassa se oli säilytetty. Katettu tila ja lyhyt säilytys takasivat hyvän poltettavuuden.

Turve toimii hyvin eläinten imukykyisenä ja hajuja sitovana kuivikkeena, mutta polttamisessa märkyydestä on haittaa.

– Tässä tasapainoillaan kahden ominaisuuden välillä, Nevalainen kuvaa.

Vapon Forssan voimalaitoksen kunnossapitoinsinööri Aleksi Kraft arvioi, että turvekuivikelannassa on hyviä ja huonoja puolia kuten kaikissa polttoaineissa. Kattilassa poltettiin jyrsinturpeen ja kuivikelannan seosta, josta lannan osuus oli kaikkiaan vain muutama prosentti.

Toinen kokeilujakso kestää suunnilleen kuukauden ja sijoittuu jonnekin maaliskuun lopulta toukokuulle. Tuolloin on tarkoitus polttaa 2000–3000 kuutiota kuivikelantaturvetta.

– Jos tallit haluavat osallistua hankkeeseen, ne voivat ottaa yhteyttä minuun sähköpostitse tai Vapon myyntipalveluun, Niko Nevalainen sanoo.

– Haluamme miettiä tallien kanssa yhdessä, miten saamme aikaan toimivan konseptin.

Forssassa testataan eritoten sitä, kuinka hevosen lannan hyödyntäminen tapahtuu mahdollisimman kestävästi lähellä talleja ja paikallisia alihankkijoita hyödyntäen. Forssan seutu tarjoaa Vapolle ainutlaatuisen keskittymän, kun vieressä on Pilvenmäen alue ja lähistöllä hevosten lisäksi turvetuotantoa.

Tavoitteena on Nevalaisen mukaan rakentaa toimintaketju, joka ulottuu paikallisesta kuiviketurvetuotannosta alueen hevostalleille ja paikallisesta koneurakoitsijasta paikalliseen voimalaitokseen, joka hyödyntää koneurakoitsijan talleilta keräämän ja toimittaman turvekuivikelannan.

– Valitettavasti se ei käy, että jokainen talli toisi itse voimalaitokselle kuivikelantansa.

Kokeilun tarkoitus on hioa kuivikelannan keräilyä ja voimalaitoskäyttöä ja tutkailla sen polttoaineominaisuuksia sekä mahdollisia päästöjä. Vapo käy tulokset analyyseineen rauhassa läpi ja kysyy asiakkaiden näkemyksiä toiminnasta. Yhtiö raportoi tulokset myös viranomaisille.

Turvekuivikelannan käyttöön vaikuttaa olennaisesti valtiovallan kohtelu. Hevosen lanta luetaan tällä hetkellä jätteeksi, mikä rajoittaa sen käyttöä. Hallitusohjelmassa on kirjaus hevosen lannan käytön sallimisesta energiantuotannossa, mutta se uupuu aikataulua ja päätöksiä. FL

 

Uusimmat