Lounais-Häme

Hevosharrastajat toivovat elämyksellisyyttä

Miksi suomalainen harrastaa ratsastamista?

Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall heijastaa seinälle kaavion, jossa on vastaus kysymykseen.

Ensimmäinen syy: hevostaitojen oppiminen ja hevosen kanssa työskentely.

Toinen syy: Henkinen hyvinvointi, työstä palautuminen.

Tähän kohtaan Sundwall pysähtyy. 41 prosenttia Ratsastajainliiton tutkimukseen vastanneista ilmoitti ratsastavansa henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvänolonharrastajien määrä on jatkuvassa kasvussa.

-Ajassa elävä hevostalli vastaa tähän kysyntään.

Fred Sundwall puhui HAMKin Mustialan toimipisteessä viime torstaina. Koko päivän mittainen seminaari oli lähtölaukaus hankkeelle, jolla kehitetään tulevaisuuden hevostaloutta.

Parinkymmenen vuoden päästä yhteiskunta on täysin erinäköinen kuin nyt ja hevosalan pitää muuttua sen mukana. Yrittäjiä patistetaan valmistautumaan murrokseen riittävän ajoissa.

-Oikeastaan murroskausi on jo alkanut, Sundwall sanoo.

Seminaarissa kuuntelemassa ollut ratsastuskoulun yrittäjä Riika Räisänen tietää tarkalleen, mistä Sundwall puhuu. Ratsastajien muuttuneet toiveet näkyvät myös loimaalaisella tallilla.

Yhä harvempi ratsastaa vain siksi, että haluaa oppia ratsastamaan. Asiakkaiden puheissa on alkanut korostua kaipuu luontoon, elämysten etsiminen ja henkilökohtainen valmennus.

-Yksityistunteja pyydetään paljon. Toiset eivät suostu tulemaan ratsastustunnille, jossa harrastetaan ryhmässä, Räisänen sanoo.

Sundwall jakaa nykyajan ratsastajat kolmeen ryhmään: yksilökeskeisiin minä itse -harrastajiin, yhteisöllisiin luonnon fiilistelijöihin sekä hevosrakkaisiin, jotka tulevat tallille jo siksi, että pääsevät silittämään eläintä.

Enää ei ole itsestään selvää, että ratsastaja haluaa kehittyä ratsastajana. Monet hakevat tallilta vastapainoa työelämään tai tavoittelevat omia, henkilökohtaisia päämääriään. Osa toivoo myös oheisliikuntaa, jossa keskitytään keskivartalon hallintaan ja muuhun ratsastuksessa vaadittavaan fysiikkaan.

-Nykyratsastajan tarpeet ovat moninaisia, mutta minä tiedän Suomesta vain kaksi tai kolme tallia, jotka tarjoavat muutakin kuin ympyrässä kiertämistä, Sundwall tokaisee.

Yrittäjä Riika Räisänen on valmis muutokseen. Hän itse jatkaisi mieluusti perinteisellä linjalla, eli laadukkaan ratsastustaidon opettamisella, mutta pelkästään siihen keskittymällä talli ei enää kauan pyöri. Räisäsen mukaan ratsastuskouluista tulee yhä enemmän elämystentuottajia.

Syy muutokseen lienee muuttuneessa asiakaskunnassa. Räisäsen mukaan aikuiset naiset ovat tyypillisin ratsastajaryhmä hänen tallissaan.

Ilmiö näkyy myös valtakunnallisesti. Ratsastajainliiton mukaan suomalaisratsastajista yli 60 prosenttia on aikuisia. Sundwall uskoo, että tämän vuoden lopulla osuus nousee 65 prosenttiin.

-Tulevaisuudessa arviolta puolet asiakkaistamme on elämysratsastajia. Ensin meidän pitää kutienkin löytää harrastusmalli, joka palvelee näitä asiakkaita, Räisänen arvioi.

Tällainen on tyypillinen ratsastaja
Yli miljoona suomalaista on kiinnostunut sekä luonnosta että eläimistä.Puoli miljoonaa suomalaista on kiinnostunut hevosista.Viimeisimpien tietojen mukaan 170 000 suomalaista harrastaa ratsastusta. Hevosharrastajien määrä on 2,5-kertaistunut 2000-luvulla.Aikuisten ratsastajien määrä on jopa kolminkertaistunut.Tällä hetkellä yli 60 prosenttia ratsastajista on aikuisia.94 prosenttia kaikista ratsastajista on naisia tai tyttöjä.Tyypillinen ratsastaja on 30–50-vuotias nainen, jolla on vihreät arvot.Suomessa ratsastusta harrastaa noin 10 000 miestä.Myös miesratsastajien määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla.

Uusimmat