Lounais-Häme

Hinnat liki ennätystasolla: Hyvä leimikko tuottaa tuohta juuri nyt

-Kaikki kynnelle kykenevät motokuskit ovat töissä, toiminnanjohtaja Kari Kannisto Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeestä tiivistää.

Syitä kiireille on kaksi. Vihdoin saapuneen talven ansiosta metsäkoneilla pääsee myös talvileimikoihin. Puukauppaa kiihdyttävät myös hinnat, joiden veroisia saadaan Kanniston mukaan hakea 4–5 vuoden takaa.

Hyvän päätehakkuuleimikon kuutiohinta alkaa nyt kuutosella. Oikein hyvästä kuusikosta voi saada jopa 65 euroa kuutiolta.

 

Kannisto korostaa, että päätehakkuuleimikoiden hintahaitari on suuri, jopa viitisen euroa.

-63–64 euron kuutiokorvausta on turha toivoa, jos leimikko sijaitsee huonokuntoisten teiden varrella. Olennaista on myös puukaupan koko ja tukkipuun laatu. Jos metsänhoidosta on huolehdittu ajallaan ja puukauppa on tarpeeksi iso, myös hinta on hyvä, Kannisto luettelee.

Korkeisiin hintoihin ei kannata kuitenkaan tuudittautua: tukkipuun hinta heilahtelee maailmanmarkkinoiden mukaan.

-En usko, että hinta pysyy näin hyvänä pitkään. Näkymä on hyvä kevään ajaksi mutta epävarmuustekijöitä on ilmassa. Hyvä hinta kannattaa hyödyntää, Kannisto kannustaa.

Tukkipuun hinta on tiiviissä yhteydessä vientimarkkinoihin. Kuitupuun kohdalla tilanne on vakaampi: hinta ei ota noustakseen mutta toisaalta isoja heilahduksiakaan ei esiinny.

 

Vaikka Etelä-Suomessa on nyt oikean talven tuntu, vaikeimmat talvileimikot ovat yhä tavoittamattomissa. Routaa on vähän, joten suopohjaisille kohteille ei päästä.

-Haastavimmista talvileimikoista on tullut ikuisuuskohteita. Niihin ei ole ollut asiaa moniin vuosiin. Talvi jää nytkin lyhyeksi, Kannisto harmittelee.

Kanniston mukaan metsänomistaja voi vaikuttaa hankaliin talviolosuhteisiin huolehtimalla metsäteiden kunnosta.

-Jos teihin on investoitu, päästään myymään kohteita, jotka ovat huonojenkin reittien takana.

Versowoodin hankintaesimies Sakari Knuuti on samoilla linjoilla. Vaikeiden sääolosuhteiden ja heikon tienpidon yhteisvaikutus näkyy metsäteiden varsilla jo nyt.

-Ongelmat korostuvat Etelä-Suomessa, missä yksityisteitä on paljon. Jos muistettaisiin tehdä vuosittain lanaukset ja sorastaa pahimpia paikkoja, tiet pysyisivät kunnossa eikä suurta korjausvelkaa kertyisi. Aurattu ja sorastettu tie jäätyy ihan eri tavalla kuin hoitamaton, Knuuti muistuttaa.

 

Knuutilla on tuntuma, ettei Lounais-Hämeen teiden varsilla ole suuria tukki- ja kuitupinorästejä.

-Vaikeimpia kohteita on siirretty eteenpäin sitä mukaa kuin olosuhteet sallivat. Keliin ei pysty luottamaan enää yhtään, ja logistiikan merkitys on kasvanut todella paljon, Knuuti toteaa. FL

 

Uusimmat