Lounais-Häme Tammela

Hip hei Tammela! Emäpitäjässä juhlittiin 150 vuoden kunnallista itsehallintoa

Kunnan 150-vuotisjuhlallisuudet keräsivät paljon muisteloja ja historiaa. Musiikkiesitykset lapsilta ja nuorilta elävöittivät tilaisuutta.
Täysi salillinen kuunteli Tammelan kunniaksi pidettyjä juhlapuheita ja musiikkiesityksiä kunnantalolla. Eniten hymyä ja naurua taisi kirvoittaa lasten varhaiskasvatuksen ryhmän riemastuttava esitys.

– Arvoisa juhlayleisö, tervetuloa hienon kunnan, Tammelan kunnan 150-vuotisjuhlille. Annetaanpa sille aplodit!

Näin laulaja-lauluntekijä Mika Mali avasi Tammela 150 -juhlan. Kunnantalon salissa muisteltiin vanhoja ja juhlistettiin nyky-Tammelaa.

Puheiden välissä Mali lauleli itse lauluja kotikuntansa kylistä. Osansa saivat muun muassa ne unohtumattomat Portaan yöt.

Juhlan tervehdyspuheen lausui kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ismo Ojansuu, tammelalainen jo 17. sukupolvessa.

– 150 vuotta sitten tuli Tammelassa se aika, jolloin erotettiin kunnallinen ja kirkollinen hallinto toisistaan. Tosin meni vielä pitkä aika, jolloin kirkon edustajat olivat melko määräävässä asemassa kunnallisessa päätöksenteossa.

Kunnan perustamisaikoina tehtailija A. W. Wahrenin vaikutus itsehallintoon oli suuri. Kuitenkin suurinta määräysvaltaa kuntakokouksissa käyttivät alueen tilanomistajat.

– Vasta 1909 perustettiin Tammelan kunnanvaltuusto, johon tuli edustajia kaikista eduskuntaryhmistä ja ensimmäiset kuntavaalit pidettiin.

Vuosina 1850–1922 Tammelan väestönkasvu oli voimakasta, asukasluvun noustua 6124 asukkaasta 15450:een. Tehdasalue Forssa itsenäistyi Tammelasta omaksi kauppalakseen vuonna 1923.

– Tammela on ollut perinteisesti maaseutupitäjä, jossa maanviljelyyn liittyvä väestö on ollut valtaosassa, Ojansuu jatkoi puhettaan.

Suurimmillaan Tammelan väkimäärä oli vuonna 1958. Nykyinen asukasluku noin 6200 on koko lailla sama luku kuin vuonna 1850.

– Tammela on pärjännyt viime vuosikymmeninä taloudellisesti melko hyvin. Kunnan tuloveroprosentti on edelleenkin jonkin verran valtakunnan keskiarvon alapuolella.

Kunnan tulevaisuuden valttina Ojansuu pitää jälleen erittäin hyvää sijaintia Etelä-Suomen keskipisteessä.

– Aina itse luotan siihen, että pääkaupunkiseudun väkimäärän kasvu heijastuu jossain vaiheessa seutukuntamme alueelle, jolloin Tammelan asukasmäärä lähtee jälleen nousuun. Onneksi emme asu keskellä ei mitään.

Lopuksi Ojansuu lainasi kunnan muutaman vuoden takaista mainosta: Tammelassa on erittäin hyvä asua ja elää nyt ja tulevaisuudessa.

Varhaiskasvatuksen lapsiryhmä huvitti juhlakansaa laulamalla riemukkaasti muun muassa Leipuri Hiivasta, käkkärämännystä ja tippuvista hampaista.

Seuraavaksi ääneen pääsi tammelalaislähtöinen Martti Pura: agrologi, ministeri ja mies, joka on rakentanut oman kirkon, kuten Mali juhlapuheen pitäjän esitteli.

– Meillä on syytä tänään kiitolliseen mieleen. On arvokkaasti muisteltava niitä kaikkia naisia ja miehiä, jotka 150 vuoden ajan ovat kunnan työntekijöinä, luottamushenkilöinä ja aktiivisina kuntalaisina tätä kuntaa kehittäneet.

Pura muisteli, miten kunnallinen itsehallinto Tammelassa syntyi aikanaan kaaoksen keskelle. Lähes samanaikaiset, suuret tulivuorien purkaukset olivat aiheuttaneet Eurooppaan sääolojen merkittävän muutoksen – onneksi vain lyhyeksi ajaksi. Katovuodet koettelivat kuitenkin ankarasti nälällä ja sairauksilla koko Suomea.

– Oma isoisänikin kertoi kuulleensa vanhemmiltaan, että Kuivajärvi ei kahtena peräkkäisenä vuotena vapautunut kokonaan jäistä, ei kesälläkään.

Ensimmäisessä kunnanvaltuustossa oli 36 jäsentä, joille maksettiin kokouspalkkiota kokonaiset 2 markkaa per nuppi.

– Tammela päätti silloin – ja se tapa on aika hyvin säilynyt – että matkakorvauksia ei makseta, Pura nauratti kuulijajoukkoa.

Vuonna 1913 tutkittiin jo matkakorvauksien maksamista, mutta päätettiin, ettei kunnan talous sitä kestä. Esitettiin myös puhelimen hankintaa.

– Hämäläisen harkinnan mukaan asia jätettiin pariksi vuodeksi pöydälle, koska se ehdittiin myöhemminkin. FL

 Mika Mali teki kotikunnalleen kunniaa lauluillaan.

Tätä on Tammela

Forssan seutukuntaan kuuluva Tammela on noin 6200 asukkaan kunta Kanta-Hämeen maakunnassa. Tammelan kokonaispinta-ala 715,60 km2.

Nykyinen Tammelan kunnan alue kuului 1500-luvulla Loimon, myöhemmin Portaan hallintopitäjään, johon kuuluivat myös nykyiset Forssan ja Someron kaupungit sekä Jokioisten, Humppilan, ja Ypäjän kunnat.

Kunnallishallinto aloitettiin Tammelassa 1.1.1868. Tällöin kunnallislautakunnan esimieheksi valittiin tehtaanomistaja Axel Wilhelm Wahren.

Kunnanvaltuusto aloitti toimintansa Tammelassa kuitenkin vasta 1.5.1909, kun velvoittava laki asiasta tuli voimaan.

Forssan kauppala erotettiin Tammelasta vuonna 1923. Vuonna 1956 Tammelaan liitettiin Kalvolan kunnasta Patakankaan alue.

Tammelan kunnan nimikkolajit ovat puista tammi, nisäkkäistä liito-orava, linnuista kurki ja kaloista kuha.

Tammela tunnetaan luonnostaan, kuten Liesjärven ja Torron kansallispuistoista, Saaren kansanpuistosta sekä yli 200 järvestään. Kunta on erityisesti mökkeilijöiden suosiossa.

Uusimmat