Lounais-Häme

Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen määrä kasvoi Hämeessä

Vuonna 2019 hirvien metsille aiheuttamia vahinkoja arvioitiin ensimmäistä kertaa Kanta-Hämeessä enemmän kuin Päijät-Hämeessä. Kuva: Seppo Pessinen
Vuonna 2019 hirvien metsille aiheuttamia vahinkoja arvioitiin ensimmäistä kertaa Kanta-Hämeessä enemmän kuin Päijät-Hämeessä. Kuva: Seppo Pessinen

Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä vuonna noin 1,4 miljoonalla eurolla koko maassa.

Korvausten määrä väheni 0,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille viime vuonna arvioitujen tuhojen perusteella. Korvaukset tulevat maksuun helmikuun aikana.

Hämeessä vahinkojen painopiste on pitkään ollut Sysmän ja Hartolan seudulla. Vuonna 2019 vahinkoja arvioitiin ensimmäistä kertaa Kanta-Hämeessä enemmän kuin Päijät-Hämeessä. Vahinkoala suureni molemmissa maakunnissa, mutta enemmän Kanta-Hämeessä.

Uudellamaalla trendi ei ole yhtä selkeä, mutta vähäistä kasvua on havaittavissa.

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua. Vahingot ovat lisääntyneet viime vuosina myös taimikkovaihetta varttuneimmissa metsissä.

– Hirvet kerääntyvät talvilaitumille, pysyvät siellä ja syövät sitä, mitä on tarjolla. Hirvi on hyvä liikkumaan, mutta se ei usein lähde kahlaamaan paksussa lumessa edes ravinnon perässä, kertoo kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta. FL

Fingerpori

comic

Näkoislehti

29.3.2020

Uusimmat