Lounais-Häme

Hirvikolareiden määrä kääntynyt nousuun – Uusia riista-aitoja ei ole tullut Kanta-Hämeeseen enää vuosiin

Hirvikolareiden määrä on kääntynyt Suomessa taas nousuun. Mustimpia luvut olivat aivan vuosituhannen alussa kun kolareita ajettiin yli 3000 ja niissä kuoli kymmenen ihmistä. Siihen on onneksi vielä matkaa.
Jos hirvi toden teolla haluaa päästä tielle, ei sitä pidättele mikään. Tämä hirvi syöksyi moottoritielle hirviaitojen läpi ja loukkasi rytäkässä päänsä. Kuva: Pekka Rautiainen
Jos hirvi toden teolla haluaa päästä tielle, ei sitä pidättele mikään. Tämä hirvi syöksyi moottoritielle hirviaitojen läpi ja loukkasi rytäkässä päänsä. Kuva: Pekka Rautiainen

Kantatie 54:lle Lopelle rakennettava riista-aita tulee olemaan valmistuessaan harvinaisuus. Uutta aitaa rakennetaan Suomessa harvoin ja silloinkin suurien tiehankkeiden yhteydessä.

30 000–50 000 euroa tiekilometriltä maksavaan aitaan ei ole varaa, kun väylien kunnossapidostakin joudutaan nipistämään.

Riihimäen ja Vojakkalan väliselle 54-tielle rakennettavaa aitaa on odotettu kiihkeästi. Tiellä sattuu joka vuosi sata peurakolaria. Hankkeeseen on varattu budjetissa 370 000 euroa.

– Meillä ei ole ollut viime vuosina varaa edes vanhojen riista-aitojen kunnostukseen. Tärkeämpää on ollut huolehtia talvihoidosta ja tiestön kunnosta, Uudenmaan Elyn liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka kertoo.

Hirvikolarit eivät lopu koskaan – eivät ainakaan niin kauan kuin luonnossa on hirviä ja maanteillä autoilla ajavia ihmisiä. Tehokkain keino vähentää kolareita on harventaa eläinkantaa. Tänä syksynä eteläiseen Hämeeseen myönnettiinkin yli 10 000 valkohäntäpeuran pyyntilupaa, mikä on 36 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

– Peurojen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tälläkin hetkellä metsissä juoksentelee 184 000 peuraa, erikoistutkija Jyrki Pusenius Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Hämeenläänin metsästysseura on huolehtinut jo ainakin kuusi vuotta kymppitien varressa olevista hirvinauhoista. Nauhojen tehoa ei ole tutkittu, mutta niiden arvioidaan ohjaavan hirvien kulkua pois tieltä. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenläänin metsästysseura on huolehtinut jo ainakin kuusi vuotta kymppitien varressa olevista hirvinauhoista. Nauhojen tehoa ei ole tutkittu, mutta niiden arvioidaan ohjaavan hirvien kulkua pois tieltä. Kuva: Pekka Rautiainen

Kanta-Hämeen hirviaidat rakennettiin 90-luvun alussa samaan aikaan kuin moottoritie. Pisin aidoista on 60 kilometriä molemmin puolin kolmostietä.

Aitaa on parikymmentä kilometriä kakkostiellä ja lyhyitä aidattuja pätkiä löytyy maanteillä 10, 12 ja 5. Uusia kunnostuskohteita ei Elyllä ole Marko Kelkan tiedossa.

Riista-aitaa pitäisi kunnostaa koko ajan. Vaikka pitkä riista-aita kunnostettiinkin kolme vuotta sitten, on aluskasvillisuus alkanut jo vallata sen.

– Lopen riista-aidasta on tehty jo keväällä esiselvitys ja tässä kuussa käynnistetään aidan rakennussuunnitelma. Aidan tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa, Kelkka sanoo.

On ilmeistä, että Lopen riista-aitaa pitäisi alkaa kuitenkin rakentamaan vielä tänä vuonna.

Janakkalan Viralan riistasilta on ahkerassa käytössä. Jos sillalla käy talvella, on se aivan täynnä eläinten jälkiä. Kuva: Pekka Rautiainen
Janakkalan Viralan riistasilta on ahkerassa käytössä. Jos sillalla käy talvella, on se aivan täynnä eläinten jälkiä. Kuva: Pekka Rautiainen

Kun Hämeenlinnan moottoritien kummallekin laidalle rakennettiin aita, vähenivät kolarit peräti 80 prosenttia.

Hirvikolareista väitellyt Milla Niemi toivoo, että eläinten liikkuminen otettaisiin huomioon jo tietä suunnitellessa. Etenkin vihersillat ovat oivallisia suurille eläimille.

– Esimerkiksi vesistösiltojen alle jätettävät kuivan maan kaistaleet – eli kuivapolut – vähentävät tehokkaasti eläinten liikennekuolleisuutta, Niemi korostaa.

Kesä- ja talvilaitumien välimatka voi olla kymmeniäkin kilometrejä ja hirvi vaeltaa yleensä laitumille samoja reittejä pitkin. Jos reitille rakennetaan aita, alkaa eläin etsiä uutta reittiä. Yleensä reitti siirtyy sinne, missä aita loppuu.

– Vihersillat tai alikulut ovat eläimelle hyvä vaihtoehto. Monissa maissa niitä pidetäänkin ainoana oikeana vaihtoehtona kolareiden ehkäisemisessä.

Hirvieläin liikkuu silloin, kun se etsii ruokaa tai oikeaa puolisoa. Parhaillaan on menossa kiima ja kolareiden määrä alkaa taas lisääntyä. Suurin osa kolareista tapahtuukin juuri syys- ja lokakuussa.

Vielä vuosituhannen alussa hirvionnettomuuksia tapahtui 3000 vuodessa. Viime vuonna onnettomuuksia oli hieman yli 1800. Liikenneviraston arvion mukaan hirvionnettomuuksien kustannukset yhteiskunnalle olivat 64 miljoonaa euroa.

Ennen kaikkea peurojen määrä on lisääntynyt viime vuosina hurjasti. Tulokaslaji valkohäntäpeuran kanta on kaksinkertaistunut parissakymmenessä vuodessa ja metsäkauriista on tullut tuttu näky kaupunkikeskustoissa.

Hirviä on koko maassa 86 500 viime jahdin jälkeen. FL

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Lähes 2000 onnettomuutta

Suomen teillä tapahtui 2017 1824 hirvionnettomuutta.

Peurakolareita sattuu 5200 vuodessa. Niistä noin tuhat tapahtuu Kanta-Hämeessä.

Onnettomuuksissa kuoli kolme ja loukkaantui 145 ihmistä.

Hirvieläimet

Hirven lisäksi Suomessa esiintyy hirveä pienikokoisemmat kuusipeura, metsäpeura, valkohäntäpeura ja metsäkauris.

1930-luvulla valkohäntäpeurat istutettiin Suomeen. Kanta on kaksinkertaistunut 10 vuodessa.

100000

Suomessa on lähes 100 000 valkohäntäpeuraa. Kun lukuun lisätään keväällä syntyneet vasat, nousee määrä 150 000:an.

Uusimmat