Lounais-Häme Somero

Historiakatsaus Someron kouluelämään: Tuore teos piirtää muutoksen kaaren 1800-luvun lopulta nykypäiviin

Amanita-kustantamon tuore teos piirtää kaaren, joka kattaa Someron perusopinahjojen vaiheet 1800-luvun lopulta nykypäiviin.
Someron kansakoulut ja peruskoulu -teoksen syntyvaiheet ovat tarjonneet teoksen kirjoittaja Leeni Tiirakarille (vas.) ja kustannusyhtiö Amanitan kustannustoimittaja Sari Savikolle myös hauskoja hetkiä. Kuva: Tapio Tuomela
Someron kansakoulut ja peruskoulu -teoksen syntyvaiheet ovat tarjonneet teoksen kirjoittaja Leeni Tiirakarille (vas.) ja kustannusyhtiö Amanitan kustannustoimittaja Sari Savikolle myös hauskoja hetkiä. Kuva: Tapio Tuomela

Someron pitäjässä on toiminut parikymmentä kansakoulua, erityisopetusta antanut Härkätien koulu, jatko-opetusta tarjonneet kansalaiskoulu sekä Someron yhteiskoulu, kunnallinen keskikoulu ja lukio.

Pitäjän kouluverkko laajeni 1940-luvulle asti.

– Sitten alkoi hidas ja vääjäämätön harvennus, toteaa Someron kansakouluista ja peruskoulusta kirjan kirjoittanut Leeni Tiirakari.

Niinpä syyslukukauden 2019 alkaessa Somerolla oli toiminnassa yläkoulun ja kahden keskustan alakoulun lisäksi vain kaksi kyläkoulua. Kehityskulku hahmottuu, kun katsoo painotuoreen teoksen esilehtiaukeaman karttaa.

Siitä erottuu kolmisenkymmentä punaista palleroa, jotka kertovat selkokielisesti Somerolla vallinneen koulurunsauden.

– Kartta näyttää ihan erilaiselta kuin nykytilanne, Tiirakari summaa.

Amanita-kustantamon paikallishistoriaan pureutuvien teosten linjalla jatkava Someron kansakoulut ja peruskoulu käsittelee Somerniemen osalta vain Kaskiston koulun, joka kuului Someron koululaitokseen vuosina 1912–1927.

Vuonna 1927 ítsenäistynyt Somerniemi liitettiin uudelleen Someroon vuonna 1977.

– Somerniemellä toimi kuusi kansakoulua, joiden historiasta Manu Kärki on kirjoittanut selvitykset ja siihen, minkä Manu tekee, ei ole tässäkään tapauksessa lisäämistä, Tiirakari huomauttaa.

Uusi teos pohjautuu aikaisempiin tutkimuksiin, arkistolähteisiin ja muistitietoon. Kirjoittaja painottaa ahkerien avustajien merkitystä kirjan syntyprosessissa.

– He ovat kertoneet koulumuistojaan sekä lainanneet albumejaan ja tunnistaneet luokkakuvista koulukavereitaan.

Kirjan lähdetietoihin on kertynyt avustajien ja kuvanlainaajien kohdalle yli 120 henkilönimeä. Lisäksi kuvalähteisiin kuuluvat muun muassa koulujen kuva-arkistot, Somero-Seura, Mää olen koistunhuhran kulmalt -teos, Valokuvaamo Knalli sekä Kamera-Piste.

Kustannustoimittaja Sari Savikko Amanita oy:stä toteaa kuva-aineistoa kertyneen niin, että karsinnassa jouduttiin käyttämään tiheää seulaa.

– Mukaan sivuille mahtui vain 450 kuvaa. Se tarkoittaa ehkä kymmenettä osaa määrästä, jonka saimme käyttöömme.

Kaikki kirjaa varten kertyneet kuvat tullaan tallentamaan kokonaisuudessaan jälkipolvia varten Somero-Seuran kuva-arkistoon.

Kuviin liittyvä nimien selvittäminen on muodostanut kirjahankkeessa aivan omaan mittaluokkaan sijoittuvan tehtävän.

– Kiitos sen läpiviemisestä kuuluu ennen muuta Järvisen Karille, joka organisoi ja toteutti koko koulukuvien laajan ja suuritöisen keräys- ja henkilötunnistuskampanjan, Tiirakari toteaa.

Sari Savikko ja Leeni Tiirakari arvioivat kuvissa esiintyneistä henkilöistä tulleen tunnistetuksi yhdeksisenkymmentä prosenttia. Asiaan kuuluu, että kirjan ilmestymisvaiheessa alaikäisten oppilaiden nimiä ei ole kirjattu kuvateksteihin. FL

Fingerpori

comic

Uusimmat