Lounais-Häme Helsinki

Suomi valitsee F-35-hävittäjän Hornetin seuraajaksi – Puolustusministeri Kaikkonen: "Tarpeisiimme nähden paras"

Päivittyvä artikkeli: Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ilmoitti perjantaina, mikä hävittäjä tulee korvaamaan Hornet-hävittäjän Suomessa.
Kuva: Joel Saget
Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi ovat olleet F-35:n (kuvassa) ja Saab Gripen E:n lisäksi tarjolla myös yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale sekä yhdysvaltalainen Boeing F/A-18 Super Hornet. Kuva: Joel Saget

Suomi on valinnut HX-hävittäjähankkeessa uudeksi monitoimihävittäjäkseen yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35:n.

Asiasta kertoi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) tiedotustilaisuudessa perjantaina. Suomi aikoo hankkia 64 konetta tarvittavine lisävarusteineen. Kyseessä on ollut Suomen kallein puolustushankinta.

– Sotilaallisen suorituskyvyn vertailuissa F-35 oli tarpeisiimme nähden paras. Sen taistelu-, tiedustelu- ja selviytymiskyvyt olivat tarjouksista parhaat, Kaikkonen sanoi.

HX-hankkeen kustannukseksi on arvioitu 10 miljardia euroa.

Myös Yhdysvaltojen suunnitelmissa on hankkia liki 2  500 F-35-konetta. Muita F-35:n merkittäviä käyttäjiä tulevat olemaan Britannia, Japani ja Australia. Suomen lähialueella ilmavoimiaan uudistavat F-35:llä Norja ja Tanska. Aiemmin tänä vuonna F-35 oli Sveitsin hallituksen valinta, mutta hankinta saattaa kohdata vielä vaikeuksia.

Lockheed Martin on kertonut tarjoavansa Suomelle enimmillään 64 kappaletta F-35A-hävittäjää.

Muut ehdokkaat olivat ruotsalainen Saab Gripen E, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale sekä yhdysvaltalainen Boeing F/A-18 Super Hornet.

Tiedotustilaisuus alla

Hallitus kertoi hävittäjähankkeesta tänään noin kello 14.30 alkaneessa tiedotustilaisuudessa. Sitä ennen asiaa käsiteltiin valtioneuvoston yleisistunnossa.

Tiedotustilaisuuteen osallistuivat muun muassa pääministeri Sanna Marin (sd.), puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen.

Eduskunnan puolustusvaliokunnalla ja ulkoasiainvaliokunnalla oli ennen tilaisuutta iltapäivällä kello 13.30 yhteiskokous, jonka asialistalla on “Suomen puolustuskyvyn kehittäminen vaalikaudella 2019–2023”. Kokouksessa asiantuntijana on muun muassa puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti.

Katso tiedotustilaisuutta alta suorana lähetyksenä. 

Ennen tiedotustilaisuutta koskevaa tietoa

SVT:n lähteet: Suomen valinta on todennäköisesti F-35

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT kertoi aiemmin perjantaina lähteidensä tietoihin perustuen, että Suomi olisi valitsemassa uudeksi hävittäjäkoneeksi yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35:n.

Suomen jättihankinnasta on kilpaillut myös ruotsalaisyhtiö Saab Gripen E -hävittäjillään.

Iltalehti kertoi jo viime viikonloppuna omien tietojensa perusteella, että Puolustusvoimat olisi esittänyt puolustusministeriölle F-35:n hankkimista Suomen uudeksi hävittäjäkoneeksi.

Nyt SVT kirjoittaa, että sen lähteiden mukaan Suomi “suurella todennäköisyydellä” valitsee F-35-hävittäjän.

Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi ovat olleet F-35:n ja Saab Gripen E:n lisäksi tarjolla myös yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale sekä yhdysvaltalainen Boeing F/A-18 Super Hornet.

Nykyisin käytössä olevien Hornet-hävittäjien suorituskyvyn täysimääräisen korvaamisen enimmäiskustannukseksi on asetettu 10 miljardia euroa.

SVT:n tietojen mukaan Suomen valtion asiantuntijaryhmä eli HX-ryhmä kannattaa Puolustusvoimien suositusta F-35-hävittäjien hankkimisesta.

Lisäksi SVT kertoo saamiinsa tietoihin perustuen, että Saabilla olisi ollut vaikeaa pärjätä kilpailussa maailman suurimman asevalmistajan Lockheed Martinin eli F-35:n valmistajan kanssa. SVT:n mukaan Lockheed Martin muun muassa sijoitti Yhdysvaltojen suurlähetystöön Helsinkiin lentosimulaattorin, jossa suomalaiset lentäjät ovat voineet tehdä simuloituja koelentoja.

Esiselvitys suositti Hornetien korvaamista uusilla koneilla

2020-luvulla vanhenevien Hornetien korvaamisesta tehtiin viime vuosikymmenen puolivälissä esiselvitys. Se päätyi vuonna 2015 suosittamaan Hornet-kaluston korvaamista uusilla monitoimihävittäjillä. Torjuntahävittäjistä monitoimihävittäjiksi muuntuneiden F/A-18 Hornetien suorituskyvyn täysimääräinen korvaamien on kirjattu sen jälkeen niin hallitusohjelmaan kuin puolustuspoliittiseen selontekoon.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti Hornetin korvaajahankintaa koskevan tietopyynnön monitoimihävittäjiä valmistavien Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustushallinnoille huhtikuussa 2016. Hallintoja pyydettiin ohjaamaan tietopyyntö edelleen oman maansa monitoimihävittäjiä valmistavalle teollisuudelle.

Suomen Ilmavoimat ei halunnut tässä vaiheessa rajoittaa tarkasteltavia konetyyppejä, mutta vastauksia kerrottiin odotettavan seuraavista konetyypeistä: Boeing F-15 ja F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-16 ja F-35 sekä Saab Gripen E.

Tarkennetut tarjouspyynnöt lähtivät syksyllä 2019

HX-tarjouskilpailu käynnistyi varsinaisesti keväällä 2018 Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen lähetettyä valmistajille alustavan tarjouspyynnön ja kutsun neuvotteluihin. Tarkennetut tarjouspyynnöt lähetettiin lokakuussa 2019, ja niihin saatiin vastaukset tammikuussa 2020. Alkuvuodesta 2020 jokaista ehdokasta yös testattiin vuorollaan Suomessa Pirkkalassa järjestetyssä HX Challenge -tapahtumassa.

HX-hankkeen lopulliset tarjouspyynnöt viidelle valmistajalle neljässä maassa lähetettiin tämän vuoden alussa 29. tammikuuta ja vastaukset saatiin kaikilta viideltä huhtikuun lopussa samana keväänä. Tämän jälkeen alkoi tarjousten arviointi Suomessa.

Sotilaallista suorituskykyä arvioitu sotapelin perusteella

Ratkaisevaan ja koneet paremmuusjärjestykseen laittavaan sotilaallisen suorituskyvyn arviointiin päästäkseen ehdokkaiden on pitänyt ensin läpäistä kustannuksille, huoltovarmuudelle ja teolliselle yhteistyölle asetetut kynnysvaatimukset.

Sotilaallisen suorituskyvyn arviointi koostuu kahdesta osasta: suorituskyky vuosina 2025 ja 2030 sekä järjestelmän kehityspotentiaali vuoteen 2060 saakka. Ensiksi mainittuja kahta vuotta selittää se, että vuoden 2025 suorituskykyjä on pystytty todentamaan koelennoilla ja simulaattoreissa. Vuoden 2030 osalta kyse on arviosta siitä, mitä uusia suorituskykyjä Suomelle myytäviin koneisiin on siihen mennessä tulossa.

Sotilaallisen suorituskyvyn pisteytys on tehty laajamittaisen ja pitkäkestoisen operatiivisen sotapelin perusteella. Hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset arvioidaan sen sijaan varsinaisen tarjouskilpailun ulkopuolella

Uudet hävittäjät käyttöön vuosikymmenen jälkipuoliskolla

Hornetien seuraajahankinnan hintakatto on 10 miljardia euroa. HX-koneiden hankinta hoituu erillisrahoituksella, eli käytännössä lainarahalla.

Viiden kilpailijan tarjoamat ratkaisut poikkeavat toisistaan, minkä vuoksi lopullisessa tarjouspyynnössä asetettiin jokaiselle erilainen yläraja hinnalle. Puolustusministeriön mukaan tarjoushinnalle asetettu tarjoajakohtainen hintakatto on noin yhdeksän miljardia euroa.

Käyttö- ja ylläpitokustannuksiin uusi HX-kalusto saa haukata vain saman verran kuin nykyinen Hornet-kalusto eli noin kymmenesosan puolustusbudjetista, nykyrahassa noin 250 miljoonaa euroa. Hornetien tapaan uusille koneille suunnitellaan tehtäväksi matkan varrella myös kaksi elinkaaripäivitystä, joista kummankin hinnaksi arvioidaan miljardi euroa.

Siirtymisen nykyisistä Horneteista uuteen HX-kalustoon on määrä tapahtua vaiheittain tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolla siten, että ensimmäinen kone saapuu Suomeen vuonna 2025 ja koko HX-kalusto on täysimääräisesti käytössä vuonna 2030. Koneilla on tarkoitus lentää 2060-luvulle saakka.

Uusimmat

Fingerpori

comic