Hivin estolääkitys halpeni, mutta kuka sitä tarvitsee? Kanta-Hämeessä ei ole määrätty vielä yhtään prep-lääkitystä
Hivin estolääkkeen eli prep-lääkkeen hinta on tullut rytinällä alas kesän aikana markkinoille tulleiden rinnakkaisvalmisteiden ansiosta.
Aiemmin lääke maksoi Suomessa kalleimmillaan yli 800 euroa kuukaudessa. Nyt rinnakkaisvalmisteen kuukausiannos maksaa alimmillaan 75 euroa.
Lääkettä käytetään estämään hivin tarttuminen ihmiseen, jolla ei hi-virusta vielä ole. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin infektiolääkäri Jussi Sutinen toteaa, että estolääkityksen teho on kiistaton.
Lääkkeen halpeneminen on siis erinomainen uutinen niille, jotka eivät ennen ole pystyneet ostamaan lääkettä sen kalleuden takia.
Hiv-tartunnan saaneiden edunvalvontajärjestön, Positiiviset ry:n toiminnanjohtaja Sini Pasanen sanoo, että prep-hoito on yhä monelle liian kallis.
– Prep-hoidon pitäisi olla saatavilla ilmaiseksi tai hyvin edullisesti kaikille sitä tarvitseville. Lääkitystä pitäisi saada pikemminkin riskikäyttäytymisen kuin johonkin riskiryhmään kuulumisen perusteella.
Hus aloitti aiemmin kesällä prep-hoidon tarjoamisen korkean hiv-riskin ihmisille. Muualla Suomessa avun voi saada ottamalla yhteyttä oman alueen seksitauti- tai infektiopoliklinikalle.
– On tärkeää, ettei tämä ole vain mikään pääkaupunkiseudun asia, Husin infektiolääkäri Sutinen sanoo.
Kanta-Hämeessä estolääkitystä ei ole määrätty vielä yhdellekään henkilölle, kertoo infektiolääkäri Pirjo Alho Kanta-Hämeen keskussairaalasta.
Alho uskoo lääkkeen käytön lisääntyvän sen hinnan laskettua.
– Kanta-Hämeessä lähetteen infektiopoliklinikalle estolääkitystä varten voi saada omalta lääkäriltä, hän kertoo.
Positiiviset ry:n toiminnanjohtaja Pasasen mielestä Suomi on prep-hoidon suhteen yhä jäljessä monista muista Euroopan maista. Ruotsissa sama lääke maksaa halvimmillaan 14 euroa.
– Tämä on lähimpänä hiv-rokotetta, mitä varmaan koskaan tullaan pääsemään. Monet joutuvat syömään hiv-lääkkeitä koko elinikänsä, joten siihen nähden muutaman vuoden prep-hoidon hinta on pieni.
– Yhden hiv-potilaan elinikäiset kustannukset ovat arviolta puoli miljoonaa euroa. Hinnat varmasti laskevat tulevaisuudessa, mutta puhutaan silti sadoista tuhansista euroista, Husin Sutinen arvioi.
Prep-lääkkeen käyttäjistä ei ole Suomessa mitään virallista tietoa. Hivpointin arvion mukaan lääkettä käyttävät muutamat kymmenet suomalaiset. Sutinen kertoo, että lääkkeen tarpeessa olisi kuitenkin arviolta 300–500 suomalaista, jotka eivät vielä sitä käytä.
Sutisen mukaan riskiryhmiin kuuluvat homo- ja biseksuaalit miehet tavoitetaan jo melko hyvin. Myös heteroseksiä harrastavista jotkut voivat tarvita hiv-estolääkitystä.
Sutinen mainitsee esimerkkinä lähellä itärajaa asuvat miehet, jotka käyvät rajan takana ”bensaa hakemassa”. Heidän tavoittamisensa on hankalaa, koska yhteisiä sosiaalisen median kenttiä ei juuri ole.
Sutinen neuvoo kaikkia oman hiv-riskin kanssa painiskelevia ottamaan yhteyttä lääkäriin. Vaikka estolääkitystä ei tarvitsisikaan, voidaan lääkärikäynnillä neuvoa, miten voi jatkossa pysyä hiv-negatiivisena.
Prep-hoidon arviointi auttaa myös niitä, jotka eivät sitä koskaan tule tarvitsemaan, sillä arviointiin hakeutuvat monesti myös ne, joilla hiv-tartunta on jo.
– Tätä kautta ihmiset saadaan testeihin ja hiv-positiiviset saavat tarvitsemaansa lääkehoitoa. Sen jälkeen hiv ei tartu näistä ihmisistä muihin, vaikka ei kondomia käytettäisikään.
Sutinen kuitenkin muistuttaa, ettei lääkityksen saaminen ole syy lopettaa kondomin käyttöä. Hiv-estolääkitys ei suojaa muilta seksitaudeilta.
Sutisen mukaan tutkimuksissa on havaittu viitteitä siitä, että kondomin käyttö vähenee jonkin verran prep-hoidon aloittaneilla. Se taas voi johtaa muiden seksitautien yleistymiseen.
– Itse ajattelen, että hyödyt kumoavat mahdolliset haitat. Nykytiedon valossa ei ole mitään syytä, miksi suuressa hiv-tartuntariskissä olevien ei pitäisi prep-lääkitystä käyttää. STT
