Suurin osa lapsipotilaista oli sitä mieltä, että Forssan sairaalan lastenpoliklinikalla vieraillut humanoidirobotti NAO oli kiva kaveri. Se opasti astman omahoitoon. Taustalla Antti Aimo, Asta Talvio ja Sara Tainio. Kuva: Lassi Puhtimäki
Lounais-Häme Forssa

Hoitajan ja lääkärin rinnalle robotti? Forssassa testattiin humanoidirobotin käyttöä lasten poliklinikalla

Robotti voi olla sairaanhoitajan tehokas pikku apulainen astman hoidon ohjauksessa. Ohjelmat ja laite vaativat vielä kehitystyötä.

Sinivalkoisella robotilla on ihmisen kaltainen muoto, mutta sen liikkeet ovat konemaisia. Se reagoi ääniin, puhuu, ottaa kontaktia katseellaan ja vartalonsa liikkeillä.

Lapsen mielestä se voisi vaikuttaa kiinnostavalta robottilelulta.

Hämeen ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijat Sara Tainio ja Asta Talvio testasivat, miten HAMK:n humanoidirobotti NAO toimisi lasten kanssa niin lääkkeenoton kuin uloshengityksen huippuvirtauksen mittaamisen tekniikkaa ohjattaessa.

– Robotti kiinnosti lapsia ja he seurasivat sitä tarkkaavaisesti. Se voisi olla oiva apulainen ja huomionkiinnittäjä astman hoidon ohjauksessa, mutta se ei korvaa hoitajan työpanosta, toteavat Tainio, Talvio ja Forssan sairaalan lastentautien poliklinikan hoitajat.

Lapsia kiinnosti robotin uutuudenviehätys ja sopivassa suhteessa inhimillinen ulkonäkö. Poikapotilaiden ohjauksessa robotista koettiin olevan hieman enemmän hyötyä kuin tyttöjen.

NAO:n testiryhmänä oli 16 Forssan lastenpoliklinikalla asioinutta 6–12-vuotiasta lasta.

– Lapset keskittyivät robotin antamaan ohjaukseen tarkkaavaisesti ja osasivat toimia sen ohjeiden mukaan. Saamamme tulokset robotin käytöstä ohjauksen tukena ovat rohkaisevia, Talvio ja Tainio lisäävät.

Kokemuksia kerättiin myös lastentautien poliklinikalla työskentelevien sairaanhoitajilta ja lasten vanhemmilta.

– Robotti koettiin hyväksi motivaattoriksi ja se teki poliklinikkakäynnistä erityisen, muistettavan ja positiivisen, hoitajat toteavat.

Vaikka robottitutkimuksen tulokset olivat rohkaisevia, kehitystyötä tarvitaan vielä ennen kuin Forssan sairaalassa lapsipotilaita odottaa lääkärin ja hoitajien lisäksi robotti.

NAO-robotilla toteutetusta potilasohjauksesta ja sen vaikuttavuudesta tulisi Talvion ja Tainion mukaan saada enemmän tietoa. Eli robottia tulisi testata sitä erilaisilla lapsipotilasryhmillä ja riittävän suurilla otoksilla.

– Kokeneen lasten astmahoitajan olisi hyvä olla mukana ohjelmoimassa robottia. Heidät kokemuksensa ja tietotaitonsa avulla robotin käytöksestä saisi entistäkin lapsiystävällisempää. Tainio toteaa.

Myös tekniikka asetti rajoituksia: vastaanoton tuntien työssä NAO ylikuumeni eikä se pystynyt aina toimimaan ohjelmointinsa mukaisesti.

– Humanoidirobotit kehittyvät nopeasti. Uskoisin, että muutaman vuoden päästä ne saattavat olla apuna hoitotyössä, ennustaa HAMK:n sähkö- ja automaatiotekniikan yliopettaja Antti Aimo.

Sairaanhoitajaopiskelijat halusivat opinnäytetyönään selvittää robotin hyödyntämistä nimenomaan astmaa sairastavien lasten ohjauksessa.

– Aihe on tärkeä, koska astma on yksi lasten yleisimmistä pitkäaikaissairauksista. Se kuormittaa sekä sairastunutta lasta että hänen vanhempiaan. Astman hoitoon tulee kehittää uusia ohjausmenetelmiä, joiden avulla lasten omahoitoon sitoutumista ja hoitomyönteisyyttä voidaan lisätä, he toteavat.

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdus, jonka lääkehoidon omaseuranta ja oikeaoppinen lääkkeiden hengittäminen ovat olennaisen tärkeää hoidon onnistumisessa.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä FSHKY:n lastentautien poliklinikan sekä Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikön sairaanhoitajaopiskelijoiden ja Valkeakosken yksikön sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriopiskelijoiden kanssa keväällä 2018. FL