Lounais-Häme Kanta-Häme

Hoitajat tyhjän pantteina koronavalmiudessa, vaikka jonot kasvavat? Sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Ranta vastaa kritiikkiin

KHSHP:n johtaja Seppo Ranta puolustaa korona-ajan valintoja.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajan Seppo Rannan mielestä hoitajaresurssien kohdentamisessa ei ole tehty virheitä, vaikka koronaepidemia onkin jäänyt Kanta-Hämeessä pelättyä vaisummaksi. Kuva: Tomi Vesaharju
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajan Seppo Rannan mielestä hoitajaresurssien kohdentamisessa ei ole tehty virheitä, vaikka koronaepidemia onkin jäänyt Kanta-Hämeessä pelättyä vaisummaksi. Kuva: Tomi Vesaharju

Koronapotilaiden määrä on jäänyt Kanta-Hämeessä huomattavasti vähäisemmäksi kuin etukäteen arvioitiin. Suurin osa koronapotilaille varatuista sairaalapaikoista on pysynyt tyhjillään.

Samaan aikaan leikkaus- ja muut hoitojonot ovat pidentyneet, kun toimintoja on ajettu alas koronan tieltä ja henkilöstöä on sidottu koronavarautumiseen. Leikkaussalihoitajia on jouduttu sijoittamaan laajennetulle teho-osastolle, ja myös päivystyksen uusi infektiopuoli on vaatinut työvoimaa muualta.

Koronaepidemian laantuessa sairaanhoitopiirin ratkaisut ovat alkaneet herättää ihmetystä.

Luitko tämän: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin lääkäreitä kehotettiin irrottautumaan sivutoimista koronan vuoksi (FL 26.3.2020)

Ranta: Hoitajaratkaisuissa ei ole tehty virheitä

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin (KHSHP) johtajan Seppo Rannan mielestä hoitajaresurssien kohdentamisessa ei ole tehty virheitä, vaikka koronaepidemia onkin jäänyt Kanta-Hämeessä pelättyä vaisummaksi.

– Tässä joudutaan torjumaan vihollista, jonka käyttäytymistä ei vieläkään juurikaan tunneta. Emme tienneet emmekä tiedä vieläkään, miten ja missä tämä virus alkaa jyllätä, hän sanoo.

Rannan mukaan terveydenhuollon ylikuormittuminen oli ennaltaehkäistävä silläkin uhalla, että toimet osoittautuisivat myöhempien tapahtumien valossa ylimitoitetuiksi.

– Jos emme olisi varautuneet tällä tavalla ja tauti olisikin iskenyt tänne pahemmin… no, kiitoksia ei olisi tullut siinäkään tapauksessa.

Vähitellen kohti normaalitilannetta

Keskussairaala on vähentänyt koronavalmiutta muutaman viikon ajan eli siirtymässä pikkuhiljaa kohti normaalia toimintaa.

– Mutta jos tauti kääntyykin eksponentiaaliseen kasvuun, olemme jo muutamassa viikossa ihan kapasiteettimme ylärajoilla tai jopa yläpuolella, Ranta korostaa.

– Haemme koko ajan tasapainoa siinä, mihin varaudutaan ja minkä verran uskalletaan tinkiä muusta.

Hän huomauttaa, ettei työntekijöiden siirtely tehtävästä toiseen tai takaisin käy sormia napsauttamalla vaan vaatii ”aika monimutkaisen ketjun”.

Tulevat ratkaisut riippuvat tautikehityksestä.

– Meillä on valmius vaihtaa suuntaa muutamassa päivässä.

Käyntiin kuusi leikkaussalia kymmenestä

Vaikka korona pysyisi jatkossakin aisoissa, ei normaalia kymmentä leikkaussalia saada käyntiin ainakaan ennen syksyä.

– Pystymme toimimaan ehkä kuudella leikkaussalilla. Se tietysti vähentää suunniteltujen leikkausten määrää. Toisaalta lähetteitäkin on tullut korona-aikana noin 40 prosenttia vähemmän kuin normaalisti, eli ihmiset eivät ole käyneet terveyskeskuksissa yhtä paljon kuin normaalisti. Koko ketju on hidastunut, Ranta kertoo.

Hän arvelee tämän johtavan myöhemmin ainakin jonkinasteisen patoutuneen kysynnän purkautumiseen.

Lue myös: Sairaanhoitopiiri arvioi, että 150–170 potilasta tarvitsee tehohoitoa koronan takia Kanta-Hämeessä (FL 26.3.2020)

Kokonaiskuolleisuus laskenut

Koronarajoitusten aikana kokonaiskuolleisuus on laskenut, kun muun muassa influenssakuolemat ovat vähentyneet merkittävästi.

Terveydenhoitopalvelujen tilapäinen vähentäminen ja koronatartunnan pelosta johtuva hoidon tarpeeton välttely saattavat näkyä kuolintilastoissa viiveellä.

– Ihmiset ovat peruneet jopa kymmeniä prosentteja esimerkiksi syöpäseulonnoista. Tällöin jotkut syövät jäävät tietysti havaitsematta ja diagnoosit viivästyvät, Ranta sanoo.

Kesän yli nykyisellä porukalla

Hoitajatarpeen kasvusta huolimatta keskussairaalaan ei olla tällä hetkellä rekrytoimassa uutta ulkopuolista työvoimaa, Ranta kertoo.

– Pyrimme selviytymään ainakin nyt kesän yli omalla henkilöstöllä ja omalla varahenkilöstöllä. Jossain vaiheessa täytyy katsoa, millaisiksi hoitojonot ovat kehittyneet ja täytyykö tilanteeseen reagoida jotenkin.

Normaaleja kesäsulkuja ei tänä vuonna tehdä. Työntekijöiden lomailua on rajoitettu. Henkilöstökustannuksia kasvattaa lähinnä ylitöiden lisääntyminen. Muita lisäkuluja kertyy suojavarusteista ja joistain laitehankinnoista. Tämän vuoden kustannusarvion päivittäminen on parhaillaan työn alla.

Lue myös: Keskussairaalan hoitajien lomat ovat vielä auki koronan vuoksi – Pääluottamusmies: ”Ihmiset ovat väsyneitä” (FL 8.5.2020)

Tarvetta aluekohtaisille ennusteille

Mitä koronakriisissä olisi pitänyt tehdä toisin?

– Itse olisin kaivannut eniten sitä, että THL olisi tehnyt ja myös julkaissut aluekohtaisia arvioita ja ennusteita taudin kulusta. Sellainen tieto olisi meille arvokasta ja auttaisi ennakoinnissa, Ranta sanoo.

– Nythän ennusteet ovat menneet pelkästään hallituksen päätöksentekokäyttöön ja julkaistu osittain vasta hallituksen päätösten jälkeen. FL

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic