Lounais-Häme

Hoitajille riittää töitä, ainakin sijaisuuksia

Vuoden ensimmäisen ammattibarometrin mukaan Forssan seudulla on pulaa sairaanhoitajista, sosiaalityöntekijöistä, metallialan osaajista ja rakennusinsinööreistä.
– Meillä ei ole ollut pulaa sairaanhoitajista. Hakijoita on viime aikoina ollut paljon, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (hyky) erikoissairaanhoidon palvelualueen johtaja Taina Hammarén sanoo.
Hän kuitenkin lisää, että sairauslomasijaisia on vaikea löytää nopeasti. Myös lähihoitajille ja laboratoriotyöntekijöille on vaikea löytää sijaisia.
– Lääkäreistä vain radiologeista on pulaa.
Hämeen te-toimiston yritysneuvoja Mari Pöysti taas sanoo, että vakituisia sairaanhoitajan paikkoja ei juuri ole tarjolla, mutta sijaisuuksia on.
– Sairaanhoitajien kohdalla sote-uudistus voi vaikuttaa työpaikkoihin, Pöysti miettii.
Sairaanhoitajista kovin moni ei kuitenkaan ole työttömänä.
– Esimerkiksi vuorotteluvapaasijaisuuksiin otetaan vain työttömiä, joten sijaisia on vaikea löytää.
Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat Saija Vaskisalo, Asta Leino ja Ville Knuutila luottavat työnsaantiin.
– Jokin aika sitten työllistymistilanne oli tosin parempi. Nyt tuntuu, että työpaikkoja on vähemmän, vaikka työtä onkin paljon, kuhmoislainen Vaskisalo miettii.
Knuutila toteaa, että joka alalla tuntuu olevan sama trendi: työnantajat eivät halua vakinaistaa työntekijöitä. Sijaisuuksia kyllä riittää.
– Jos on valmis liikkumaan työn perässä, niin uskon, että töitä löytyy, salolainen Knuutila jatkaa.
Kolmikko on tyytyväinen ammatinvalintaansa.
Knuutila jopa sanoo, ettei palkkakaan häntä häiritse.
– Yksi vaihtoehto oli palomiehen ammatti, mutta niillä vasta huono palkka onkin, Knuutila kauhistelee.
Eikä palomiesten työnsaanti ainakaan helpotu, kun paloasemia yhdistellään maakuntauudistuksen myötä.
Kaikki uskovat, että sairaanhoitajille riittää töitä tulevaisuudessakin.
32-vuotiaalla Knuutilalla on kolme alle kouluikäistä lasta ja ensihoitajavaimo.
– Uskon, että saisimme töitä vaikka Rovaniemeltä. Isovanhemmat voisivat tosin olla muuttoa vastaan, Knuutila nauraa.
Vaskisalo toteaa, että hänen kotipaikkakunnallaan sairaanhoitajille löytyy töitä vain ikääntyvien parista.
– Voisin lähteä vaikka ulkomaille.
Leinokin on valmis muuttamaan, tosin vain Suomessa.
Mari Pöystin mukaan metallialan osaajista on ollut pulaa jo pitkään. Alan työntekijöitä on kuitenkin tällä hetkellä paljon työttömänä.
– Osan taidot voivat olla vanhentuneita tai heillä ei ole erityisosaamista, jota tarvitaan, Pöysti toteaa.
Ongelmana on myös se, ettei nuorisoasteelle ole hakijoita.
Rakennusinsinööreistä on pulaa, mutta sihteerin paikkoihin taas hakijoita riittää satamäärin.
Mikrotukihenkilöitäkin alkaa olla liikaa.
– Kaikenlaiset avustavat tehtävät alkavat jäädä pois. Työntekijöiden pitää olla moniosaajia, jotka tekevät kaiken itse matkalaskuista mikrotukihenkilön töihin.
Pöystin mukaan te-toimistoissa tehdään töitä sen eteen, että tiedettäisiin, minkälaisia työntekijöitä yritykset tarvitsevat. Tehtävänkuvat muuttuvat nopeasti.
– Pystymme reagoimaan nopeasti järjestämällä työvoimakoulutusta alanvaihtajille, mutta alanvaihto ei ole yksinkertaista.
Tavoitteena on, että vanhat taidot eivät mene hukkaan. Esimerkiksi mikrotukihenkilön on suht helppo jatkaa opintoja ohjelmoijaksi.
– Toisaalta asiat on helppo toteuttaa paperilla; muutoksen teko käytännössä on aina hieman hankalaa, Pöysti tietää. FL

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic