Lounais-Häme Helsinki

Hoivakotien koronakuolemat tulevat tilastoihin viiveellä – "Ei se samana päivänä rekisteröidy mihinkään"

THL:n asiantuntija: Selvää on, että kuolemantapaukset keskittyvät vanhempiin ikäryhmiin.
Asiantuntijan mukaan on selvää, että koronaepidemian aiheuttamat kuolemat keskittyvät vanhempiin ikäryhmiin ja niissä etenkin perussairaisiin. Kuva: Esko Tuovinen
Asiantuntijan mukaan on selvää, että koronaepidemian aiheuttamat kuolemat keskittyvät vanhempiin ikäryhmiin ja niissä etenkin perussairaisiin. Kuva: Esko Tuovinen

Hoivakodeissa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleiden vanhusten määrästä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) päivittäin ilmoittamasta kuolleiden luvusta puuttuu varmasti juuri hoivakotikuolemia, koska niistä ei ilmoiteta kaikilta alueilta yhtä nopeasti ja yhtä kattavasti, sanoo johtava asiantuntija Jussi Sane THL:stä.

–  Kun ihminen menehtyy, niin ei se samana päivänä rekisteröidy mihinkään. Se tulee väestötietojärjestelmään viiveellä, Sane kertoo.

Lisäksi jos koronavirustartunnan saa iäkäs ja perussairas ihminen, korona ei välttämättä ole kuolinsyy, mutta on ollut myötävaikuttamassa kuolemaan. Tästä on Sanen mukaan tullut tietoja esimerkiksi Italiasta. Lääkäri arvioi kuolinsyyn, mutta kattavaa tietoa ei heti saada.

Kokonaiskuva koronakuolleisuudesta selviää myöhemmin

Sane uskoo, että hoivakodeissa kuolleiden vanhusten joukossa saattaa olla sellaisia, joille ei myöskään ole tehty koronatestiä.

–  Ainakin influenssan kohdalla on joka vuosi sama asia. Eli kukaan ei tiedä tarkasti, kuinka moni on kuollut influenssaan, mutta siitä tehdään arvioita, Sane sanoo

THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja, professori Mika Salminen uskoo, että koronaviruskuolemat saadaan tilastoitua kohtalaisen luotettavasti, mutta tilastoimisessa on hänenkin mukaansa viivettä

–  Viiveet voivat olla päivistä viikkoihin riippuen muun muassa siitä, kuinka nopeasti tieto kulkee kunnasta erityissairaanhoidon vastuualueen raporttiin, Salminen sanoo.

Sane painottaa, että kokonaiskuva koronakuolleisuudesta ja muista koronaan liittyvistä asioista selkiytyy vasta myöhemmin.

Ruotsissa valtaosa kuolleista on yli 80-vuotiaita

Ruotsissa väestörekisterin yhdistäminen tartuntatautirekisteriin toimii hieman Suomea nopeammin. Niinpä siellä tiedetään, että Tukholmassa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleista noin puolet on hoivakotiasukkaita ja koko maassa noin kolmasosa.

Hänen mukaansa vielä ei voida tarkkaan arvioida, kuinka paljon Suomessa tulee kaikkiaan koronaan liittyviä kuolemia. Sen sijaan selvää on, että kuolemat keskittyvät vanhempiin ikäryhmiin ja niissä etenkin perussairaisiin.

–  Esimerkiksi Ruotsissa on nyt 1  300–1  400 raportoitua kuolemaa, ja kuolleista melkein tuhat on yli 80-vuotiaita ja 90-vuotiaitakin on reilu 300. Kun otetaan huomioon, kuinka paljon näissä ikäryhmissä on väestöä, riski niissä on suurin.

Tilastointia lähdetty kehittämään

Erityisasiantuntija Kirsi Kaikko sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että tiedot hoivakodeissa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleiden vanhusten määrästä jakaantuvat eri tahoille.

–  Osa tiedoista menee keskussairaaloihin, jos menehtyminen tapahtuu siellä. Kunnissa taas perusterveydenhuolto tietää, koska siellä tehdään todistus kuolemasta. Kaikkein parhaiten tilanteen tietävät yksiköt, hän kertoo.

Lopulta tiedot menevät Väestörekisteriin ja sitä kautta Tilastokeskukseen tilastoitaviksi. Tilastointia on Kaikon mukaan lähdetty nyt kehittämään, jotta siinä otettaisiin paremmin huomioon hoivakotien koronakuolemat.

–  Myös meidän tilannekuvakeruutamme lähdetään tältä osin täydentämään.

Kaikko painottaa, että hoitopäätöksen hoivakotiasukkaan hoidosta tekee aina lääkäri. Lääkäri päättää, hyötyykö asukas esimerkiksi siitä, että hänet siirretään erikoissairaanhoitoon tai perusterveydenhuollon vuodeosastolle, vai aiheuttavatko tällaiset toimet hänelle enemmänkin kärsimystä.

–  Esimerkiksi tehohoidossa on aika rankkaa olla.

Kaikko haluaa painottaa, että hoitopäätös ei ole ikäkysymys. Päätöstä tehtäessä katsotaan asukkaan kokonaistilanne, muun muassa hänen perussairautensa ja kuntonsa sekä se, miten hänen kehonsa kestää hoidon.

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic