Lounais-Häme Forssa

Huijarit halutaan loitolle asiakkaiden rahoista – Ikäihmiset huolissaan pankkiasioinnin muutoksista

Pankkipalveluiden muutosten tärkeimpänä tavoitteena on lisätä verkkopankin käytön turvallisuutta ja vaikeuttaa rahoja kärkkyvien huijareiden elämää parantamalla asiakkaiden tilien suojausta.
Markkinointiassistentti Emmi Palomäki neuvoi Erkki Tienhaaraa pankkipalveluiden käytössä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Markkinointiassistentti Emmi Palomäki neuvoi Erkki Tienhaaraa pankkipalveluiden käytössä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Pankkiasioiden hoitamiseen on tullut tänä syksynä muutoksia. Tavoitteena on tehdä asioinnista entistä turvallisempaa. Taustalla on EU:n PSD2-maksupalveludirektiivi, joka tuli voimaan 14. syyskuuta. Uudistuksen myötä verkkomaksamisessa siirryttiin asiakkaan vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen. Verkkopankkien perinteiset paperiset avainlukulistat eivät enää yksistään riitä vaan tilalle on pitänyt kehittää uusia tunnistautumisen välineitä.

– Pankkipalveluiden muutosten tärkeimpänä tavoitteena on lisätä verkkopankin käytön turvallisuutta ja vaikeuttaa rahoja kärkkyvien huijareiden elämää parantamalla asiakkaiden tilien suojausta, kertoi markkinointiassistentti Emmi Palomäki OP Lounaismaan Forssan konttorista.

Palomäki esitteli pankkipalveluiden uudistuksia OP Lounaismaan Forssan konttorin järjestämässä Varmuutta verkkoon -tilaisuudessa.

Ei saa kertoa edes puolisolle, lapsille tai lastenlapsille

Palomäki kertoi, että esimerkiksi Osuuspankkien mobiilipalveluissa vahvaan tunnistautumiseen on kehitetty mobiiliavain, joka on käyttäjän itsensä valitsema 4–8-numeroinen PIN-koodi. Kirjautua voi myös sormenjälki- tai kasvotunnuksella. Lisäksi tunnistautumiseen voidaan käyttää yhä avainlukulistaa, jolta verkkopankki voi pyytää tekstiviestillä valitsemaan tietyn luvun. Palomäen mukaan turvallisuutta on lisätty myös siten, että mobiiliavainta voi käyttää korkeintaan kahdessa laitteessa.

– Mobiiliavain kannattaa pitää vain omana tietonaan eikä kertoa sitä edes puolisolle, lapsille tai lastenlapsille. Jos haluaa antaa heistä jollekulle käyttöoikeuden omalle tililleen, siitä voi sopia pankin kanssa muuten ilman, että luovuttaa tunnuksiaan.

Palomäki muistutti myös, että poliisi, pankki tai mikään viranomainen ei koskaan kysy verkkopankin tunnuksia. Jos niitä kysytään jonkin viranomaisen nimissä, on syytä epäillä vilppiä eikä tunnuksia pidä missään tapauksessa antaa.

Säästöpankeissa tunnistussovellus

Säästöpankeissa PSD2-maksupalveludirektiivin voimaantuloon on myös reagoitu lisäämällä asiakkaiden tunnistautumisen turvallisuutta.

– Käyttöön on otettu mobiilissa toimiva tunnistussovellus, joka on asiakkaan henkilökohtainen PIN-koodi. Lisäksi sen rinnalla käytössä ovat myös edelleen paperiset avainlukulistat, kertoo rahoituspäällikkö Ilpo Rinne Someron Säästöpankin Forssan konttorista.

”Tietokoneen kautta asioiminen on helpompaa”

Varmuutta verkkoon -tilaisuuden osallistujat olivat pääasiassa eläkeikäisiä, joista monet totesivat olevansa huolissaan siitä, että pankkiasioiden hoitaminen on muuttunut varsin nopeassa tahdissa. Heitä mietitytti uusien asioimistapojen omaksuminen, mutta he olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että asiointi on verkossa huomattavasti helpompaa kuin konttorissa.

Forssalainen Erkki Tienhaara, 88, kertoi hoitavansa pankkiasiansa tietokoneella. Hän maksaa laskut ja seuraa rahastosijoituksiaan.

– Aion jatkaa pankkiasioiden hoitamista edelleen tietokoneen kautta. En ota mobiilisovellusta käyttöön, vaikka minulla onkin kännykkä. Kännykän päivitysten jälkeen sen näytöllä olevat kuvakkeet ovat usein vaihtuneet, joten voi olla vaikea löytää enää pankkipalvelua. Tietokoneen kautta asioiminen on helpompaa, Tienhaara sanoi.

”Tunnuksia urkkivaan sähköpostiin ei pidä vastata”

Urjalalainen Taisto Laakso, 67, kertoi ottaneensa uuden mobiiliavaimen käyttöön, koska se lisää pankkiasioinnin turvallisuutta. Hänen mielestään pankkiasioinnin hoitaminen verkossa on helppoa.

– En pelkää huijareita, jotka yrittäisivät viedä rahat tililtä. Jos tulee jokin tunnuksia urkkiva tekstiviesti tai sähköposti, siihen ei pidä vastata, Laakso sanoi.

Forssalainen Ilmi Jokinen, 68, kertoi asioivansa verkkopankissa mieluiten tietokoneella.

– Kännykän käyttö on vaikeampaa, kun puhelin on niin pieni ja sormet ovat koppurat, Jokinen naurahti.

Ilmi Jokinen tutustui pankkipalveluiden mobiilisovellukseen. Kuva: Lassi Puhtimäki

Entisenä kyläkauppiaana Jokinen on tottunut hoitamaan raha-asioita.

– Aloin maksaa laskuni tietokoneella verkossa, kun pankissa ryhdyttiin veloittamaan paperilaskun maksamisesta lisämaksua. Minulla oli kaupassa niin paljon laskuja, että niiden maksaminen paperisena olisi maksanut pian tietokoneen hinnan, Jokinen totesi. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

12.7.2020

Fingerpori

comic