Lounais-Häme Forssan seutu

Yli kolmasosa Forssan seudun nuorista liikkuu korkeintaan tunnin viikossa

Yli yhdeksän kymmenestä Kouluterveyskyselyyn vastanneesta 8.–9.-luokkalaisesta kertoi harrastavansa jotain viikoittain. Liikuntaharrastaminen on silti vähissä.
8.–9.-luokkalaisista harrastaa ohjattua liikuntaa viikoittain vain puolet. Kuva: Tapio Tuomela

Lähes jokaisella nuorella on ainakin jokin harrastus, jonka parissa viettää aikaa viikoittain. Koko Suomessa vain joka kahdeskymmenes 8.–9.-luokkalainen on kokonaan ilman harrastusta, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn tuloksista.

– Olen tyytyväinen, jos käytännössä jokaisella nuorella on jokin itseä kiinnostava harrastus. Valtakunnallisessakin keskustelussa on tähdätty siihen, että jokaisella olisi edes jotakin tekemistä, Forssan kaupungin vastaava nuoriso-ohjaaja Jaana Riitamaa sanoo.

Kouluterveyskyselyssä harrastamista tarkastellaan terminä kuitenkin hyvin laajasti, sillä siihen lasketaan perinteisesti harrastuksina pidettyjen toimintojen, kuten liikunnan, musiikin, kuvataiteen, teatterin, kirjoittamisen ja lukemisen, lisäksi myös esimerkiksi pelaamisen harrastaminen kännykällä tai tietokoneella, animaatioiden tekeminen sekä lemmikkien hoitaminen.

– Harrastuksiahan nekin tietysti ovat, kuten on myös esimerkiksi meidän nuorisotila Kuutamolla käyminen. Tärkeintä on, että nuori tekee jotain hänelle tärkeää, Riitamaa toteaa.

Vähintään viitenä päivänä viikossa harrastaa jotakin vajaa kolmannes 4.–5.-luokkalaisista.

– Jos harrastamista muutenkin katsotaan laajasti, niin mielestäni lapsen pitäisi harrastaa seitsemänä päivänä viikossa. Ennen lapsena painettiin ulkona ja metsissä paljon enemmän, Jokioisten kunnan vapaa-aikasihteeri Jari Menna sanoo.

Liikkumattomuus konkretisoitui numeroiksi

Julkisuudessa paljon puhuttu nuorten liikkumattomuus konkretisoituukin kyselyn tuloksissa luvuiksi: Vain puolet Kouluterveyskyselyyn vastanneista 8.–9.-luokkalaisista harrastaa ohjattua liikuntaa viikoittain.

Koko maassa vähän yli joka kymmenes nuori kertoo, ettei liiku tai urheile edes kuukausittain, Lounais-Hämeessä vielä useampi. Huonoin tilanne kyselyn perustella tältä osin on Humppilassa, missä lähes joka kolmas nuori liikkuu harvemmin kuin kerran kuukaudessa.

– Hullujahan me olemme, jos emme huolestuisi tuloksista. Jo kansanterveydellisistä syistä meidän tulisi saada ihmiset liikkumaan nykyistä enemmän, Menna sanoo.

Omatoimisesti viikoittain liikkuu sentään kolme neljästä suomalaisnuoresta. Muissa Lounais-Hämeen kunnissa ollaan omatoimisessa liikunnassa melko lähellä maan keskiarvoa, mutta Humppilassa liikkuu nuorista omatoimisestikin vain reilu puolet. Tammelassa ja Urjalassa ollaan yli keskiarvon.

Halu ja kiinnostus kynnyskysymyksiä

Kouluterveyskyselyn perusteella liki puolet Lounais-Hämeenkin 8.–9.-luokkalaisista kokee, ettei tiedä asuinalueensa harrastusmahdollisuuksista.

– On käsittämätön ajatus, että nykypäivän tiedotusväylillä informaatiota ei olisi saatavilla. Kaikista saa kyllä tietoa, jos vain haluaa. Halu ja kiinnostus ovat kynnyskysymyksiä, Menna sanoo.

Liian kalliiksi itseään kiinnostavan harrastuksen kokee lähes joka neljäs.

Riitamaa toteaa, että Forssan seudulla harrastukset ovat laajat urheilun ja liikunnan mutta myös esimerkiksi musiikin ja kuvataiteenkin osalta.

– Forssassa on keskitytty lasten ja nuorten asioihin Lasten Forssan ja Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tittelin myötä. Haluan uskoa, että nämä näkyvät myös tilastoissa, Riitamaa sanoo.

Menna kertoo, että moni kunta tarjoaa ilmaisia harrastemahdollisuuksia ilmaisista kenttävuoroista frisbeegolfratoihin ja skeittiparkkeihin. Lisäksi kaikki Forssan seudun kunnat hakevat Aluehallintoviraston kautta tukea vähävaraisten perheiden harrastamiseen.

 

Lue myös:

Valtio tukee vähävaraisten perheiden lasten liikuntaa – Kunnat voivat hakea avustusta syyskuun loppuun asti

 

Vanhempien asenteet heijastuvat lapsiin

Elämme Mennan mukaan nyt aikaa, jolloin 1980–1990-luvuilla syntyneet lasten vanhemmatkaan eivät ole niin liikuntamyönteisiä kuin aiemmat sukupolvet. Tämä heijastuu lapsiin.

– Tilanne näkyy myös ohjatussa liikunnassa, sillä monessa seurassa ja yhdistyksessä tuskaillaan vetäjien ja valmentajien löytymisen kanssa. Ketään ei voi kuitenkaan pakottaa liikkumaan, eikä vanhempia voi pakottaa mukaankaan.

Menna toteaakin, että lapset ja nuoret saataisiin liikkumaan ja sitä kautta rakentamaan omaa hyvinvointiaan totuttamalla liikuntaan jo päiväkoti-ikäisestä lähtien. FL

 

Aiemmin vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn tuloksista:

Kouluterveyskysely: Kiusaaminen on Forssan seudun kouluissa selvässä laskussa

Forssassa yläkouluikäiset kokeneet seksuaalista häirintää vähemmän kuin suomalaisnuoret keskimäärin

Fingerpori

comic

Uusimmat