Lounais-Häme Humppila

Humppila on saattanut olla loimaalaisen kartanon ulkopalsta – Tästä saattaa juontua myös kunnan nimen selitys

Humppilan nimen taustaksi on arveltu miehen nimeä tai 'höperöä' tarkoittavaa liikanimeä. Selitys nimelle löytyy todennäköisesti kuitenkin ruotsin kielestä.
Nykyään Humppilan ja Loimaan erottaa maakuntaraja, mutta aikoinaan Humppila on saattanut olla jonkin Loimaan ruotsinkielisen herran hump. Kuva: Tapio Tuomela
Nykyään Humppilan ja Loimaan erottaa maakuntaraja, mutta aikoinaan Humppila on saattanut olla jonkin Loimaan ruotsinkielisen herran hump. Kuva: Tapio Tuomela

Humppila oli 1500-luvulla lähipitäjiin jakautunutta aluetta. Kylänä Humppila oli vuodesta 1688 alkaen Tammelan alainen kappeli ja vuodesta 1893 kirkkopitäjä.

Varhaisin säilynyt maininta paikan asukkaista on vuoden 1506 asiakirjaan mainittu henkilönnimi Anders Persson Patia Humpila. Mistä Humppila sai nimen Humppila?

Tästä eivät kielitohtorit ole saaneet selvää.

Humpe, Humppi vai humppi?

Vuonna 1962 V. Nissilä esitti, että paikan nimessä on miehennimi Humpe. Timo Alanen taas Nissilää etevämpänä arveli nimen taustaksi miehen nimeä Humppi.

Alanen arveli myös, että nimessä voi olla ’hupsua, höperöä, hullua, heittiötä’ tarkoittava liikanimi. Somerolta kotoisin oleva Alanen oikein tiedeyhteisönsä siunaamassa väitöskirjassaan vuonna 2004 kirjoitti, että Humppilan asukkaat tosiaan ovat alkuaan tuota lajia ihmisiä.

Suomalaiseen paikannimikirjaan 2007 nimestä kirjoittanut Sirkka Paikkala kertoo, että ainakin Hämeenkyröstä kirjoihin otettu sana humppi tarkoittaakin ’pientä pellonperää’.

On näin kolmeakin eri selitystä Humppilan nimelle. Mitä niistä sitten oikein uskoa?

Ruotsista vastaus

Esitän, että on parasta olla ryhtymättä liikaa professoriuskovaiseksi. On parasta katsoa tarkemmin, mistä nimi on oikein tullut.

Asian tarkempi tutkiminen osoitti, että monien seudun vanhojen paikannimien tapaan nimi Humppila on ruotsin kielen sanastoa.

Sveriges Akademiens ordbok esittää kameraalisanan hump selityksenä: ”(Numera bl. kam. l. bygdemålsfärgat) stycke jord (skog, äng) som ligger avskilt från skifteslagets (l. gårdens) övriga mark”.

Humppila on siis ollut jonkin ruotsinkielisen kartanon ’ulkopalsta’ aikoinaan.

Vanhimmassa ruotsin kielessä tuo sana on ollut toisinaan myös homp, humper.

Humppilalle nimi ehkä jo 1300-luvulla

Humppilan kunnan omilla nettisivuilla Historia-osassa esitetäänkin Adolf Neoviuksen aikoinaan esittämä selitys Lohjan paikannimestä Humppila, että sen nimi tarkoittaa ’ulkopalstaa’, ’takamaata’ (r. ’homper, homp).

Humppilassa on siis jo ennestään osattu esittää nimelle perusteltu selitys: ruotsinkielinen ’ulkopalsta’.

Pidän Humppilan jokien vesireittien perusteella, että Humppila on ollut aikoinaan jonkin Loimaan ruotsinkielisen herran hump eli ulkopalsta. Siitä saanut nimen Humppila jo joskus 1300- tai 1400-luvulla.

Jo aikana, jolloin tiloista ei vielä pidetty kirjaa eikä myöskään asukkaista. Tarkempaa kirjanpitoa aloitettiin vasta 1500-luvulla, viisaan kuninkaan Kustaa Vaasan aikana. FL

Kirjoittaja on suomalaisia paikannimiä tutkinut metsänhoitaja ja matkailuopas.

 

Lue myös: Onko Ypäjän nimen taustalla vuolaasti virtaava lähdejoki?

Fingerpori

comic

Näkoislehti

4.4.2020

Uusimmat