Lounais-Häme

Humppila vastaanottaa pakolaisia

Forssan seudun kunnat ovat tehneet Hämeen ely-keskuksen kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Osalle kysymys on ensimmäisistä kunnan vastaanottamista pakolaisista ja suurin osa majoittaa tulijoita perheen verran.

-Muutamat ovat vielä allekirjoitusvaiheessa, mutta periaatteessa kaikki ovat mukana, kiittelee Hämeen ely-keskuksen työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen.

-Joku vielä miettii, mutta kyse on varmaan aikataulusta, että miten pystytään. Ainahan, kun perhe tulee fyysisesti siihen, niin pitäisi olla palvelut kunnossa, hän huomioi.

-Kiintiöpakolaiset ovat vähän eri asia kuin muut turvapaikan saaneet. Koska muut hakijat ovat jo siellä paikkakunnalla, niin kotouttaminen on helpompaa. Kiintiöpakolaiset tulevat suoraan leiriltä, joten alku on työläämpi. Siinä ei kauhean isoa porukkaa voi kokenutkaan kaupunki ottaa kerralla. Kun saadaan vähän kokemusta, niin sittenhän se on eri asia, miten jatko menee, Salonen sanoo.

Ensimmäisiä pakolaisia vastaanottavia kuntia seudulla on syyskuun alusta lähtien kaksi pakolaisperhettä ottamaan lupautunut Humppila. Jokioisiin saapuu yksi perhe todennäköisesti jo elokuun puolella. Edellisen kerran Humppila vastaanotti pakolaisia vuosituhannen alun tienoilla, joten tilanne on kunnalle kuin uusi.

-Seudun kunnanhallituksissa tehtiin keväällä päätöksiä pakolaisten ottamisesta ja sitten asiasta on neuvoteltu ely-keskuksen kanssa, kertoo Humppilan vs. hallintojohtaja Terhi Källi.

Syksyllä Forssan seudulle tulevat pakolaiset ovat syyrialaisia, kuten tänä vuonna kaikki Suomen vastaanottamat kiintiöpakolaiset. Pakolaisten vastaanottoa koordinoi ja hallinnoi ely-keskus, jonka kanssa kunta voi solmia sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta. Kunnat voivat itse pohtia kriteereitä vastaanottamilleen pakolaisille liittyen käytettävissä oleviin resursseihin. Humppilassa on haluttu vastaanottaa nimenomaan perheitä.

-Humppilalaisetkin ovat paljolti perheitä, ja nuoret saattaisivat haluta äkkiä lähteä täältä pois. Kunnan väkiluku ei ole ollut lisääntymään päin, perustelee Källi perheiden suosimista.

Hän uskoo, että humppilalaiset tottuvat uusiin tulijoihin alkuhämmennyksen jälkeen. Kuntalaisten ei kannata Källin mukaan esimerkiksi huolestua kunnan menojen kasvamisesta pakolaisten vastaanottamisen myötä. Kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvat kulut korvataan kunnille ely-keskuksen kautta valtion budjetista.

-Kunta maksaa ensivaiheessa tulevat laskut, mutta ne saa kiintiöpakolaisille varatusta rahasta valtiolta takaisin. Meillä on hyvinvointikuntayhtymän korvaustenhakemisohjeet, joissa on annettu hintarajat ja ohjeet siitä, mitä kuuluu olla, hän toppuuttelee.

Kunnat saavat uudessa tilanteessa apua myös seudun hyvinvointikuntayhtymän maahanmuuttokoordinaattoreilta, joita tällä hetkellä on kaksi.

-Maahanmuuttokoordinaattori auttaa kuntia kotouttamisprosessissa ja on yhteydessä eri tahoihin, kuten SPR:ään, maahanmuuttovirastoon ja ely-keskukseen käytännön asioissa. Kunnan roolina on ollut asunnon järjestäminen ja perusasiat. Olin itse asiassa juuri ostamassa tavaroita pakolaisten asuntoon ja niitä on kerätty kuntalaisiltakin, Källi kertoo.

Uusien tulijoiden ottamisesta Humppilaan keskustellaan aikaisintaan ensi vuonna.

-Humppilassa haluttiin lähteä pienestä määrästä liikkeelle, koska olemme pieni kunta. Tämä on myös kokonaan uusi asia, niin ei haluttu heti alkuun mitään vyöryä, Källi alleviivaa.

Salosen mukaan kiintiöpakolaisia on sijoitettu Suomen kuntiin viime aikoina hyvin. Valtakunnallinen kiintiöhän on tänä vuonna 750.

-Monet kunnat ovat tehneet sopimuksia paikallisten ely-keskusten kanssa vastaanottamisesta ja kiintiöpakolaisille on nyt tällä hetkellä hyvin paikkoja, hän myöntää. FL

Keitä he ovat?
Pakolaisia, jotka ovat lähteneet kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, johon he eivät kuitenkaan voi pysyvästi asettua asumaan, voidaan ottaa uudelleen sijoitettaviksi kolmanteen maahan niin sanotussa pakolaiskiintiössä. Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä henkilöitä, jotka YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu UNHCR on katsonut pakolaisiksi. Lisäksi voidaan ottaa muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten.Kiintiöpakolaisia vastaanottavia maita on nykyisin noin 25.Vuodesta 2001 alkaen Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa. Eduskunta voi päättää mahdollisesta lisäkiintiöstä. Esimerkiksi vuosina 2014 ja 2015 pakolaiskiintiötä nostettiin Syyrian vaikean tilanteen vuoksi ja kiintiöpakolaisia otettiin 1 050. Tänä vuonna kiintiö on jälleen 750 henkilöä.Lähde: Maahanmuuttovirasto

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic