Lounais-Häme

Humppilalainen välitilinpäätös

Sirpa Heinäsmäki on syntynyt ja kasvanut Humppilassa. Kunnan pääkirjanpitäjänä toimiva nainen arvostaa Humppilaa kotipaikkana.

-Humppila on siitä hyvä, että täältä pääsee helposti vaikka Helsinkiin tai Tampereelle. Näin pienessä paikassa palvelut lasitehtaalla ja rautatie ovat iso plussa. Tämä on aika keskeinen paikka.

Heinäsmäki opiskeli kirjoitusten jälkeen kauppaopistossa ja talouskoulussa. Humppilan kunnalla hän aloitti 1.6.1985.

Sirpa Heinäsmäki muistaa päivämäärän täsmälleen.

-Tulin Ruismäen Ainon tilalle, kun hän jäi eläkkeelle. Ensin minulla oli virka apulaiskanslistina.

Työt ovat vuosien varrella muuttuneet.

-Silloin työhöni kuuluivat koiraverot ja manttaalimaksut, katumaksujakin maksettiin silloin vielä. Laskin esimerkiksi maatalouslomittajan palkkoja.

Kirjanpitokoulutuksen hän suoritti työn ohessa.

-Kun sitten pääkirjanpitäjä siirtyi osa-aikaeläkkeelle, siirryin kirjanpitäjäksi.

Hän tunnustaa:

-En koskaan haaveillut nuorena kirjanpitäjän ammatista; ajauduin siihen.

Työn hän kokee kiinnostavaksi.

-Säädökset muuttuvat, tulee jatkuvasti uuden oppimista. Työmäärä muuttuu kausien mukaan. Kun työtä on paljon, aika kuluu nopeasti. Kotona ei tilinpäätösaikaan tarvitse tehdä ristikoita eikä muitakaan älytehtäviä, kun töissä on saanut miettiä tarpeeksi. Tv-sarjat ovat hyvää vastapainoa sille.

Työtoverit ja ystävät ovat hänelle tärkeitä.

-Muutamat työkaverit ovat olleet mukana 30 vuotta. Olemme olleet niin kauan yhdessä. Siellä itketään ja nauretaan yhdessä, toimitaan toistemme tukiryhmänä. Joskus on ollut vaikeitakin aikoja.

-Ystävyyssuhteita pitää vaalia, ei pitää itsestään selvänä.

Sirpa Heinäsmäellä on parikymppinen poika. Hän on ollut aina yksinhuoltaja, mutta ei pidä sitä rasitteena.

-Lapsen saaminen nelikymppisenä oli lahja, hän toteaa.

-Nyt kun poikani Nuutti lähtee opiskelemaan Tampereelle, meillä molemmilla alkaa uusi elämänvaihe.

Vapaa-ajallaan Sirpa Heinäsmäki on harrastanut liikuntaa, kuten juoksemista ja uimista. Lomilla hän matkustelee.

-Viimeksi keväällä kävin Budapestissa. Se on aivan ihana, ihmisen muovaamaa kauneutta. Sitten taas Norjan vuonot ovat luonnon muovaamaa kauneutta.

Ainakin yksi matka pitäisi vielä tehdä.

-Haaveenani on vielä, että pääsisi lomalle alkeelliseen erämaamökkiin, tai vaikka luostariin. Siellä voisi tehdä toista maailmanympärysmatkaa, omaan sisäiseen maailmaansa.

Isoja juhlia Sirpa Heinäsmäki ei halua.

-Vierastan vielä 6:lla alkavaa numeroa, mutta ei se varmaan muuten muuta mitään. Toivottavasti viisautta tulee lisää. Olen huomannut, että mitä vanhemmaksi tulee, sen paremmin voi olla ihan rauhassa oma itsensä.

Tulevaisuuteen hän suhtautuu filosofisesti.

-Varmaan tulen itse muuttumaan. Aion ryhtyä heittämään kaikkea vanhaa keräyksiin ja kierrätykseen, opetella päästämään irti negatiivisuudesta ja omista huonoista rutiineista.

Ikä on tuonut rohkeutta ja luottamusta.

-Tämä on ollut sellainen uuden alku. Elämä kulkee sykleissä parikymmentä vuotta ja sitten kaikki taas muuttuu. Välillä odotankin, että olisi välillä vähän tylsää, saisi kuunnella sateen ropinaa. FL

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic