Lounais-Häme Humppila

Humppilan kattotehdas uudistui miljoonainvestoinnissa: Jättiurakan 1150:s kattoelementti valmistui tällä viikolla

Humppilassa valmistetaan kattoelementtejä kauppojen sekä logistiikka- ja liikekeskusten tarpeisiin. Tehtaaseen investoitiin viime vuonna lähes miljoona euroa.
Kari Ihamaa asentaa vesikatetta Seinäjoen Ideaparkin kattoelementtiin. Ideaparkin katto oli Humppilan tehtaalle jättitilaus, joka osaltaan nosti tehtaan tuotannon poikkeuksellisen korkealle tasolle. Paikallisista kohteista työlistalla on tänä vuonna Eerikkilän salibandyhallin katto. Kuva: Tapio Tuomela

Ulospäin Humppilan kattoelementtitehdas näyttäytyy pihalle varastoituina kattoelementteinä ja rekkaliikenteenä. Kaikki muu tapahtuu tehtaan seinien suojissa.

– Paikalliset ovat tottuneet näkemään meitä Humppilan liikenneympyrässä, tehtaanjohtaja Teemu Tuuli Lehto Componentsin Humppilan tehtaalta naurahtaa.

Takana on tuotannon suhteen ennätyksellinen vuosi 2018. Jos puhutaan rekkalasteista, Humppilan tehtaalta lähti maailmalle 900 kuljetusta.

Suurin yksittäinen työmaa on ollut Seinäjoelle valmistuva Ideapark. 66 400 neliömetrin katto on tehty kokonaisuudessaan Humppilan tehtaalla. Kokoluokka selkiytyy, kun pinta-alaa vertaa keskikokoisen Prisman noin 10 000–20 000 neliöön.

Viimeiset kattoelementit lähtevät Humppilasta Seinäjoelle tällä viikolla. Työ ei lopu siihen, kun valmiit elementit pakataan kyytiin.

– Alihankkijamme hoitavat asennuksen, Tuuli kertoo.

Vuosi 2018 oli paitsi ennätysvuosi myös suurten muutosten vuosi Humppilan tehtaalle. Noin miljoonan euron investoinnilla uusittiin ja modernisoitiin tuotantolinjaa.

Lehto Components oy:n toimitusjohtaja Pekka Korkala totesi viikko sitten Forssan Lehdelle, että ”Humppilassa on nyt tehdas, ei rakennustyömaa katon alla”.

Muutos koski koko tuotantolinjastoa, ja kattoelementin läpimenoaika tipahti 2,5 tunnista tuntiin.

– Linjasto on nyt suoraviivainen eikä työntekijöiden tarvitse pomppia ees taas. Saimme parannettua yhtä aikaa tuottavuutta, laatua ja turvallisuutta, Tuuli kuvailee.

Osasyynä Humppilan investointeihin on se, että Lehto Group haluaa olla etulinjassa rakennusteollisuuden muutoksessa.

Tuuli uskoo, että moduulirakentaminen lyö yhä vahvemmin läpi rakennusalalla.

– Se mikä tapahtui jo pientalopuolella, tapahtuu myös suurissa kohteissa.

– Olemme jääneet maailmanlaajuisesti jälkeen muusta teollisuudesta, mutta markkina muuttuu ja rakentaminen siirtyy yhä enemmän tehtaisiin, Tuuli uskoo.

Humppilassa valmistetaan kattoja erityisesti kaupoille sekä logistiikka- ja liikekeskuksiin. Kokoluokat ovat suuria.

– Tilaus on harvemmin alle tuhatta neliömetriä.

Tuulen sanoin Lehto Componentsin tuote ei ole vain ”tyhmää puuta”.

– Sprinklerputkiston rakentaminen alkaa olla arkipäivää ja esimerkiksi Maskun logistiikkakeskuksen katon led-valot asennettiin valmiiksi täällä.

Palapeli kaikkinensa on melkoinen. Otetaan jälleen esimerkiksi Seinäjoen Ideapark: kattoelementtejä tarvittiin yhteensä 1150 kappaletta.

– Työ on hyvin pitkälti logistiikan hallintaa ja tavaravirtojen pyörittämistä. Mutta me täällä toimistossa emme tee elementtejä valmiiksi. Kiitos kuuluu työntekijöille.

Viime vuosi oli osoitus Humppilan väen osaamisesta.

– Työt sujuivat, vaikka tekeminen muuttui kovasti uudistusten myötä.

Tällä hetkellä tehtaan muonavahvuus on 15 henkilöä ja töitä tehdään yhdessä vuorossa. Seitsemän on lomautettu kolmen kuukauden määräajaksi.

Tehokkuuden parantaminen tarkoittaa väistämättä sitä, että entistä enemmän saadaan tuotettua vähemmillä tekijöillä. Lomautusten pääsyyksi ilmoitettiin kuitenkin tilauskannan muutokset: Jättihankkeiden sijaan alkaneen vuoden tilauskanta muodostuu pienemmistä kohteista.

– Rakennusalalla on totuttu vaihteluun. Talviaika on aina hiljaisempaa.

Ketteryyttä tuo jatkossa se, että Humppilassa voidaan rakentaa nyt myös lattiaelementtejä.

– Uutta pyritään kehittämään, jotta pysymme mukana kilpailussa. Eivät muutkaan laakereillaan makoile, Tuuli muistuttaa.

Kattoelementtitehdas on toiminut Humppilassa vuodesta 2009. Sijaintipäätös oli yksinkertainen.

– Katsoimme karttaa. Rahtikustannukset jäävät oleellisesti pienemmäksi, kun sijaitaan Helsinki–Turku–Tampere-kolmion keskellä.

Tuuli vakuuttaa, että Humppilan asema on jatkossakin turvattu.

– Emme me tänne muuten investoisi. FL

Sightseeing ”Made in Forssan seutu”

Ja sama suomeksi: Meille lounaishämäläisille voitaisiin järjestää kiertoajeluita pääkaupunkiseudulla teemalla ”Tehty Forssan seudulla”. Nähtäisiin kuulkaa samalla iso kappale kuuluisinta Suomea.

Ehkä ei voida sanoa, että forssalaiset ovat rakentaneet Suomen, mutta ei se paljon vikaankaan mene: pääkaupunkiseudulla on kokonaisia kaupunginosia, jotka on käytännössä laitettu alulle Forssan tehtailla.

Kun ajelemme pitkin Helsingin katuja, hesalaiset vilkuttavat meille parvekkeilta, jotka on tehty Forssassa. Parvekkeelta he siirtyvät seinien suojiin, jotka on tehty Forssassa.

Kun pysähdymme ostosretkelle kauppakeskukseen, on meidän ansiotamme, ettei vettä sada niskaan eikä tuuli tuiverra sivuilta.

Myös yksityiskohdissa on vorssalainen kädenjälki. Useampi metallifirma käy tekemässä ammattitaitoa vaativia tehtäviä pääkaupunkiseudulla ja illaksi palataan kotiin rahatukko takataskussa.

Jos mielit pois Suomesta, paikallinen kädenjälki seuraa mukana. Helsinki–Vantaan lentokentän laajennus: seiniä Parmalta. Risteilyaluksissa pesutilat Parmarinelta…

Taitaapi seutukunta vallata koko maailman, ainakin jos vorssankiälisiltä kysytään.

Uusimmat

Fingerpori

comic