Lounais-Häme

Humppilan kouluaittaa kunnostetaan: sammaleiset savitiilet pois ja pärettä tilalle

Heikki Niininen on ahkeroinut Humppilan kouluaitan katolla tällä viikolla. Rakennuksen alkuperäinen katto oli korvattu ilmeisesti 1950-luvulla tiilikatolla, ja nyt savitiilien oli aika lähteä.

Niininen aloitti heittämällä tiilet alas ja vaihtamalla muutaman aluslaudan räystäillä.

-Hyvinhän se tiili oli palvelut. Tiilien päälle oli kuusikon varjossa kasvanut paksu sammalpeite, joka imi sateet itseensä. Sisätiloissa ei ole vaurioita, Niininen kertoo.

Niininen naputtelee yhden miehen talkoissa tiilien tilalle reilut parituhatta pärettä, jotka löytyivät miehen omista varastoista.

-Ovat olleet siellä jo jonkin aikaa. Nämä on ilmeisesti höylätty joskus 50-luvulla.

Päreitä ei käsitellä, vaan ne saavat harmaantua rauhassa. Muutamassa vuodessa ne näyttävät siltä, niin kuin ne olisivat olleet aitan katolla aina.

Niininen arvelee, että katto pysyy näillä päreillä kunnossa 20–40 vuotta, jolloin on uusimisen aika.

-Katto on kesälläkin varjossa aamusta aina iltaviiteen asti. Aurinko ei pääse haperruttamaan päreitä, hän lisää.

 

Kouluaitan tarkkaa alkuperää ja tarinaa ei toistaiseksi tiedetä. Aittaa tutkiessaan Niininen huomasi hirsissä merkinnät, jotka viittaavat siihen, että se on siirretty koulun mäelle jostain muualta.

Toistaiseksi sen rakenteista ei ole löydetty muita merkintöjä, jotka voisivat paljastaa sen historian.

-Aitasta ei ole toistaiseksi löytynyt merkintöjä dokumenteistakaan, kertoo Humppilan historiasta kiinnostunut Seija Kylä-Markula.

Pihapiirin vanhin rakennus eli Humppilan ensimmäinen kansakoulu on valmistunut vuonna 1881.

-Aitta on ilmeisesti peräisin samalta ajalta, koska opettaja on saanut osan palkastaan luontaistuotteina ja aittaa tarvittiin säilytykseen, lisää Kylä-Markula.

Toinen puukoulu samaan pihapiirin on rakennettu 1905, ja uusi tiilikoulu on rakennettu 1980-luvulla.

 

Aitta on seissyt koulutontin perukalla katseilta kätkössä. Niinisen tietojen mukaan se oli niin hyvin piilossa, että kun Museovirasto kävi aikoinaan puukouluja inventoimassa, sitä ei edes huomattu.

Kun tontilta kaadettiin puita, rakennus tuli paremmin esiin.

-Aitta on Humppilan vanhimpia rakennuksia ja siksi arvokas. Se pitää säästää ja sitä pitää vaalia, aktiivit sanovat.

Kotiseutuaktiivien lisäksi mukana projektissa on ollut Humppilan kunta sekä Kulttuuriyhdistys Kuvio.

-Kyllä seiniin pitäisi vielä uusi punamulta vetää, Niininen miettii.

-Eiköhän sekin yhteistyössä järjesty, Kylä-Markula vastaa.

 

Humppilan kunta aikoi Niinisen mukaan myydä aitan tarpeettomana noin vuosikymmen sitten. Opettaja Olavi Kupila tuli hätiin ja halusi, että se säästetään kokonaisuuden arvokkaana osana.

-Sille on sitä paitsi edelleen käyttöäkin talviurheiluvälinevarastona, Kylä-Markula huomauttaa.

Aittaan pääsee tutustumaan elokuun lopussa, kun kunnassa avataan Minun Humppilani -kulttuurikierros.

-Silloin on aitalla avoimet ovet, ja mikä estää suunnittelemasta aittaan vaikka joitain kulttuuritapahtumia jatkossa, Kylä-Markula ehdottaa. FL