Humppilan talous on tiukkaakin tiukemmalla – Kriisikunnaksi se ei ainakaan vielä näytä joutuvan

Humppilan kunnan viime vuoden tilinpäätös lienee selvästi ennakoitua parempi. Tuloksen paranemiseen vaikuttavat merkittävästi ennakoitua suurempi valtionosuus. Lisäksi valtion myöntämä harkinnanvarainen valtionosuus tuo Humppilan kassaan noin 98 000 euroa ylimääräistä rahaa.

Valoisaksi valtionosuus ei Humppilan taloustilannetta kuitenkaan muuta. Myönteisenkin arvion mukaan Humppila teki viime vuonna 130 000–150 000 euroa alijäämäisen tuloksen. Edellisvuonna laaditussa vuoden 2019 talousarviossa tosin irvisti peräti puoli miljoonaa euroa rumempi luku. Alijäämää ennakoitiin tulevan 670 000 euroa.

Humppilan kunnanjohtajan Jari Keskitalon mukaan syytä tuuletuksiin ei ole, vaikka alijäämän pienentyminen onkin myönteinen asia. Humppila on ollut jo tiukalla talouskuurilla, eikä kuri kevene jatkossakaan. Kunta jatkaa säästämistä laatimansa talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti.

– Tänä vuonna pyrimme positiiviseen tulokseen. Vuoden 2020 talousarviossa tavoitteena on 120 000 euroa ylijäämäinen tulos, kertoo Keskitalo.

Some kuohui kriisikuntaväitteestä

Humppilan ainoa murhe taloudenpidossa ei ole tilinpäätöksen tulos. Kuntalain viime vuonna voimaan astuneen muutoksen vuoksi kuntien pitää entistä tarkemmin seurata myös tasetiliään, jossa näkyy edellisten vuosien alijäämä. Jos alijäämää on liian monena vuonna peräkkäin, saattaa kunta olla vaarassa joutua niin sanottujen kriisikuntien joukkoon.

Helmikuun alkupuolella Uutissuomalainen julkaisi useassa lehdessä uutisen, jonka mukaan Humppila on yksi niistä kunnista, jotka saattavat ajautua ensi vuonna kriisikunnaksi. Uutisessa väitettiin, että Humppilalla on vuosi aikaa kattaa alijäämä taseesta. Jos näin ei käy, Humppila voi joutua erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn eli niin sanotuksi kriisikunnaksi.

Kun uutinen oli julkaistu, heräsi sosiaalisessa mediassa kiivas keskustelu Humppilan taloudesta. Somessa syyttävä sormi onkin osoittanut kunnan päättäjiä.

Siirtymäaika tuo helpotusta

Uutinen perustuu uusitun lain kohtaan, jossa puututaan kunnan taseen alijäämään. Jos kunta on tehnyt vuonna 2015 alijäämäisen tilinpäätöksen, on sillä neljä vuotta aikaa kattaa tämä alijäämä. Tämä tarkoittaisi sitä, että Humppilan pitäisi kuluvan vuoden loppuun mennessä saada miinusmerkkinen tase nollille.

Mikäli kunnanjohtajan arvio tilinpäätöksestä toteutuu, Humppilan kunnan tase on noin 430 000 euroa miinuksella.

– Tilinpäätös on tarkoitus saada valmiiksi lähiaikoina siten, että se tulee kunnanhallituksen esityslistalle huhtikuussa ja kunnanvaltuustoon toukokuussa, Keskitalo kertoo.

Humppilan kannalta tilanne näyttäisi melko synkältä ilman lakiin lisättyä siirtymäajan pykälää. Laissa siirtymäajaksi on määritelty kaksi vuotta, joten taseen alijäämä pitää kattaa vuoden 2022 loppuun mennessä.

Lisäksi samassa pykälässä mainitaan, että pykälä toteutuu, jos alijäämää on vähintään 500 euroa kunnan asukasta kohti. Humppilalla pitäisi tällöin olla yli miljoona euroa kertynyttä alijäämää. Viime vuoden tilinpäätöksessä sitä oli noin 280 000 euroa.

Kyseinen pykälä voi muuttaa tilannetta myös muiden kuntien osalta. Uutissuomalaisen jutussa arvioitiin, että ensi vuonna kriisissä voi olla 7–8 kuntaa.

Raskaita leikkauksia on jo tehty

Siirtymäajan ansiosta Humppilalla on siis vähän alle kolme vuotta aikaa tasapainottaa taloutensa. Tämä helpottaa tilannetta. Tosin puolen miljoonan euron alijäämän kattaminen kolmessa vuodessa on sekin iso urakka.

Keskitalon mukaan kunta on joutunut jo nyt tekemään raskaita leikkauksia. Säästöjä on tehty henkilöstömenoissa esimerkiksi eläkkeelle jäämisten yhteydessä. Mäntyrinteen palvelutalon myyminen toi Keskitalon mukaan kunnalle miljoonan euron tulot. Ylläpitokustannusten ja henkilöstömenojen väheneminen tuo kunnalle myös reilut säästöt vuositasolla.

Valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen Markku Möllärin mukaan kunnan selviytymistä talousongelmista yleensä helpottaa, jos sillä on talouden tasapainottamisohjelma. Humppilalla tällainen on ja kunta tasapainottaa talouttaan ohjelmansa mukaisesti. _FL