Lounais-Häme Lounais-Häme

Hunajasato jäämässä keskimääräiseksi – Tarhaaja: “Satoa odotettiin ja odotettiin, mutta sitä ei tahtonut tulla”

Kylmyys, kuivuus ja mehiläisten parveilu verottivat hunajasatoa.
Vain osa parveilleista yhteiskunnista keräsi tänä kesänä normaalin hunajasadon. Kotimaisista pesistä saatava hunaja on vastalingottuna juoksevaa mutta kiteytyy parissa kuukaudessa. Kuva: Seppo Pessinen
Vain osa parveilleista yhteiskunnista keräsi tänä kesänä normaalin hunajasadon. Kotimaisista pesistä saatava hunaja on vastalingottuna juoksevaa mutta kiteytyy parissa kuukaudessa. Kuva: Seppo Pessinen.

Kotimaista hunajasatoa korjataan parhaillaan.

Lounais-Hämeen Mehiläishoitajat ry:n puheenjohtaja Pasi Heinämaa arvioi, että Lounais-Hämeessä viimeisetkin tarhaajat saavat korjattua satonsa ensi viikon aikana.

– Itse olin hätäisempi kuin muut, ja omilta tarhoiltani hunaja on jo kerätty, Heinämaa kertoo.

Pääsatokausi ajoittui horsman kukinta-aikaan parin viikon ajanjaksolle heinäkuun loppuun ja elokuun alkuun.

Heinämaalla on parikymmentä mehiläispesää Jokioisilla. Huonoimpina vuosina pesäkohtainen hunajasato on jäänyt noin 20 kiloon, jolloin mehiläistarhauksessa ollaan Heinämaan mukaan kannattavuuden rajoilla.

Tänä kesänä pesästä saatava kilomäärä on noin 30 kiloa.

– Satoa voi kuvata keskimääräiseksi tai kohtalaiseksi.

Neljäs haasteellinen kesä

Keskimääräiseen hunajasatoon ollaan Suomen Mehiläishoitajin Liiton mukaan pääsemässä suurimmassa osassa Suomea.

Mehiläiset saivat keväällä suotuisan alun satokauteen: mehiläispesät talvehtivat hyvin ja säät suosivat mehiläisten kevään tärkeimmän ravintokasvin pajun kukintaa. Mehiläispesien vahvistuminen kävi paikoin kuitenkin erittäin nopeasti, mikä lisäsi mehiläisten innokkuutta parveilla.

– Suurin osa parvista saatiin talteen, mutta vain osa parveilleista yhteiskunnista keräsi normaalin hunajasadon, Suomen Mehiläishoitajain Liiton puheenjohtaja Hannu Luukinen kertoo.

Parveilu on mehiläisten normaali tapa lisätä yhteiskuntiensa määrää. Tarhattaessa mehiläisiä parveilu pyritään kuitenkin estämään.

Hunajasadon muodostumista heikensivät myös heinäkuun kylmät jaksot ja paikoittainen kuivuus.

– Satoa odotettiin ja odotettiin, mutta sitä ei tahtonut tulla. Aina kun kukintoja oli, tulivat kylmät ja sateiset kelit, eivätkä mehiläiset saaneet kerättyä mettä.

– Tämä oli jo neljäs kesä peräkkäin, kun koettiin poikkeuksellisia sääolosuhteita. Saa nähdä, onko ilmastonmuutos pysyvä, Heinämaa pohtii.

Lue myös: Mehiläistarhauksen kannattavuus säiden armoilla

Sato riittänee touko-kesäkuulle

Lounais-Hämeessä mehiläistarhaajia on noin sata, joista ammattilaisten ja puoliammattilaisten osuus on laskettavissa yhden käden sormin. Heinämaallekin mehiläistarhaus on sivuelinkeino.

– Kesäloma osui sopivasti heinäkuulle, niin ehdin touhuta mehiläisharrastuksen kanssa.

Sadon keräämisen jälkeen mehiläisiä talviruokitaan nestemäisellä sokerilla syyskuun loppuun saakka.

Heinämaa myy hunajaa kotoa käsin, torilla ja toimittaa pienen erän myös kauppoihin.

– Uskoisin satoa riittävän touko-kesäkuulle. FL

Uusimmat