Lounais-Häme Forssa

Huono perunavuosi ei näy kuluttajalle

Perunanviljelijät joutuivat turvautumaan tänä vuonna runsaisiin keinokasteluihin poikkeuksellisen kuivan ja kuuman kesän vuoksi.
Pro Agrian kasvintuotannon asiantuntija Vesa Koivula arvioi kevätviljojen jäävän Kanta-Hämeessä 60–70 prosenttia keskimääräisistä lukemista.

Pro Agrian kasvutilannekatsauksen mukaan varastoperunasato on jäämässä selvästi tavanomaista pienemmäksi koko maassa. Kuiva kesä on vaikuttanut myös sadon laatuun, sillä etenkin kastelemattomissa kasvustoissa perunoiden rupisuus heikentää laatua.

Juuri keinokastelu on ollut tänä kesänä normaalia suuremmassa roolissa, sillä pitkät kuivat jaksot vaikuttavat perunasadon laatuun sekä määrään. Sademäärät ovat olleet elokuussa eteläisimmässä Suomessa lähes keskimääräiset, mutta useimmilla alueilla sademäärät ovat jääneet 30–50 prosenttiin keskimääräisestä.

– Ne perunatilalliset, jotka ovat sadettaneet, tulevat saamaan ainakin kohtalaisen sadon. Tosin sadetus on viljelijöille iso kustannus, mikä vaikuttaa heidän tulokseen, Pro Agrian kasvintuotannon asiantuntija Kalle Laine kertoo.

Tammelassa on turvauduttu myös keinokasteluun sadon turvaamiseksi, mutta normaalisadosta jäädään väkisin.

– On meillä suhteellisen hyvä tilanne kuitenkin, ettei jäädä hirveästi aikaisemmista vuosista. Kastelemaan on kyllä joutunut ja se on ollut ainoa tapa säilyttää sato hyvänä. Syötimme vettä oikein urakalla jo huhti–toukokuussa, että saimme pidettyä maan kosteana, viljelijä-isänsä perunoita kauppaava torimyyjä Jouni Karjala toteaa.

Kuivuudesta on perunalle kuitenkin myös hyötyä. Laineen mukaan kuivina kesinä perunan pitäisi maistua paremmalta kuin sateisina kesinä. Myös tauteja on vähemmän liikkeellä.

– Kuivana kesänä perunaan tulee enemmän rupea, mutta muuten tautitilanne on pysynyt tällaisena kesänä luontaisesti kurissa, koska taudit eivät ole saaneet kosteutta lisääntyäkseen, Laine sanoo.

– Peruna ei ota kuivuutta niin pahasti itseensä, kuin jotkut muut kasvit. Kesä on ollut muutenkin sellainen, että kaikki erikoiskasvit ovat viihtyneet paremmin kuin niin sanotut varmat satokasvit eli ohrat, vehnät ja kaurat, Laine jatkaa.

Siemenperunasato onkin säilymässä määrältään ja laadultaan keskimääräisenä eivätkä tärkkelysperunasadon määrät poikkea tavallisesta niin paljoa kuin varastoperunasadot.

Heikon perunasadon ja perunanviljelijöiden keinokastelukustannusten ei kuitenkaan pitäisi näkyä kuluttajahintojen nousuna.

– Suomalaisten talviperunoiden hinnat saattavat olla korkeampia kuin muina vuosina, mutta hintojen ei pitäisi nousta mitenkään radikaalisti, Karjala pohtii.

Kehittyneet viljelytekniikat takaavat sen, että sadot eivät ole nykyisin enää niin paljon luonnon armoilla kuin ennen.

– Markkinatalouden lakien mukaan viljelijöiden sadettamiskustannuksien pitäisi näkyä perunoiden hinnoissa, mutta todennäköistä on, että aika vähän perunatilallisten lisäkustannukset näkyvät hintojen vaihteluna, Laine arvioi. FL

Uusimmat