Lounais-Häme Jokioinen

Hyönteistutkimus tehostuu Jokioisilla – uusi InsectLab selvittää hyönteisten käyttönä rehuna ja biojätteen prosessoinnissa

Luken hyönteislaboratoriossa tutkitaan hyönteisten rehu- ja teknistä käyttöä. Erikoistutkijan mukaan näiden alojen osuus hyönteistaloudessa on kasvussa.
Luken erikoistutkija Miika Tapio esittelee vieraille mustasotilaskärpästen frassia InsectLabissa.

Luonnonvarakeskus Luken uuden hyönteislaboratorion InsectLabin avajaisia vietettiin torstaina. InsectLabissa etsitään ratkaisuja hyönteisalan toimijoita hyödyttäviin kysymyksiin, kuten hyönteisten kasvatukseen ja rehuihin, tuotekehitykseen, hyönteisten lisäyspopulaation hallintaan ja kehittämiseen sekä teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämiseen.

Vasta osa laboratorion tiloista on vielä tutkimuskäytössä. Hyönteisiä pidetään niin sanotuissa kontrollihuoneissa, joissa kyetään säätelemään ympäristön lämpötilaa ja valaistusta.

– Samat tilat oli ennen varattu siipikarjalle, nyt kasvatamme piensiipikarjaa, vitsailee Luken erikoistutkija Miika Tapio.

Hyönteistalous jakaantuu tällä hetkellä elintarvike-, rehu ja lannoite- sekä sivutuotekäyttöön. Eniten näkyvyyttä on saanut hyönteisten käyttö ruoaksi.

– Tällä hetkellä hyönteisten elintarvikemyynti on sallittua kuudessa EU-maassa, Suomi mukaan lukien. Rekisteröityjä kasvattajia Suomessa on tällä hetkellä 50, Tapio kertoo.

Tapion mukaan hyönteisten rehu – ja tekninen käyttö esimerkiksi biojätteen prosessoinnissa on kasvanut.

– Mustasotilaskärpäsistä löytyy paljon tuoretta tutkimustietoa. Aiheesta löytyy kymmeniä julkaisuja vuositasolla viimeisen 3-4 vuoden ajalta. Sirkkojen tutkimus on taas ollut vähäistä, aiheeseen erikoistunut Tapio kertoo.

Mustasotilaskärpästen prosessointikykyä tutkitaan myös InsectLabissa. Laboratoriossa kasvatetut kärpäsen toukat tuottavat frassia, eli lannaksi määriteltävää tuotetta, jota voidaan käyttää lannoitteena. Sen on todettu parantavan kasvien vastustuskykyä ja sitovan maaperään tehokkaasti typpeä ja fosforia.

Toinen laboratoriossa tutkittava laji ovat jauhomadot, eli kuoriaisen toukat. Toisin kuin mustasotilaskärpäset, jauhomadot hyödyntävät erilaista kuivaa biomassaa. InsectLabissa kasvatettava kanta on peräisin jo 70-luvulta Tikkurilasta Luken alkuperäisiltä tutkimussijoilta.

– Jauhomadot kykenevät syömään kaksi kertaa oman painonsa kahdesti päivässä. Niiden paino nousee 20-kertaiseksi neljässä viikossa, kertoo tutkija Pertti Marnila.

– Ne tulevat käytännössä toimeen pelkällä kiinteällä ravinnolla. Vesi on kuitenkin välttämätöntä jauhomatojen kasvulle, Marnila lisää.

Hyönteisten käytön rehuna on todettu lisäävän myös eläinten, esimerkiksi kanojen vastustuskykyä.

– Hyönteiset ovat hyvin ympäristöystävällinen rehu. Elävä ravinto voi auttaa esimerkiksi kaloja sopeutumaan paremmin istutuksen jälkeen, Tapio kertoo.

Hyönteisravinnon on todettu myös vähentävän tulehduksia ja tehostavan suoliston mikrobitoimintaa.

Suomessa noudatetaan hyönteisrehun suhteen EU-lainsäädäntöä. Se määrittelee, että hyönteisille syötettävän rehun tulee olla kasviperäistä, myös maito- ja munatuotteet sekä kalajauho ovat sallittuja. Hygieniasäädösten vuoksi jätteenkäsittelyssä käytettäviä toukkia ei kuitenkaan voi käyttää ruokana tai rehuna. Niistä voidaan kuitenkin valmistaa edelleen muita biotalouden tuotteita, kuten dieseliä.

Hyönteisten teknisestä käytöstä ei ole toistaiseksi omaa lainsäädäntöä, vaan sen suhteen noudatetaan olemassa olevaa sivutuote – ja lannoitelakia.

Lukessa ollaan tyytyväisiä siihen, että hyönteistalouden tutkimuksen infra on tehostunut. Tällä hetkellä Lukessa työskentelee 40 hyönteisalaa seuraavaa tutkijaa, jotka vastaavat myös yrityskontakteista.

– Kuulen usein kysymyksen “eikö se mennyt jo ohi?”, kun sanon tekeväni hyönteistutkimusta. Uskon, että tämä ei ole pelkkä buumi, vaan osa pidempää jatkumoa, Tapio sanoo. FL

Artikkelissa on käytetty lähteenä lisäksi Eviran ylitarkastaja Riina Keski-Saaren kommentteja.