Lounais-Häme Jokioinen

Hyötypuutarhan saa kukoistamaan vähällä vaivalla laatikoissa – Jokioisten martat jakavat parhaat niksinsä lavaviljelyyn

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Forssan Lehden kesälehdessä 26.5.2021. Kotipuutarhuriksi voi ryhtyä helposti pienelläkin pihalla, kun kasvimaan perustaa laatikkoon. Siinä kasvavat niin juurikkaat, yrtit kuin syötävät kukatkin.
Raija Tahvonen ja Marketta Ratilainen Jokioisten martoista opastavat, että kylvö- ja istutusvaiheessa kasvien nimet kannattaa kirjoittaa laatikon reunaan, jotta tietää, mikä kasvaa missäkin. Kuva: Lassi Puhtimäki
Raija Tahvonen ja Marketta Ratilainen Jokioisten martoista opastavat, että kylvö- ja istutusvaiheessa kasvien nimet kannattaa kirjoittaa laatikon reunaan, jotta tietää, mikä kasvaa missäkin. Kuva: Lassi Puhtimäki

Jokioisten Elonkierrossa voi tänäkin kesänä ihastella, kuinka siemenet venähtävät taivasta kohti kurotteleviksi köynnöksiksi ja kypsyvät syvän väriseksi sadoksi.

Pörriäiskasveja lukuun ottamatta kaikki silmänruoka on syötävää.

– Keittiöpuutarha on paitsi runsas myös kaunis. Esimerkiksi ruiskukkia voi pistää salaatin joukkoon, kakun päälle tai jääpalan sisään koristeeksi, Jokioisten Marttojen puheenjohtaja Marketta Ratilainen ja puutarhamartta Raija Tahvonen vinkkaavat.

Marttakaksikolla on vuosikymmenten kokemus kasvimaiden hoidosta. Nyt he jakavat parhaat niksinsä, miten kuka tahansa voi perustaa menestyvän lavatarhan.

Laatikoissa kasvava hyötypuutarha on helppohoitoinen ja pieneenkin pihaan sopiva. Laatikkoviljelijäksi voi ryhtyä myös parvekkeella.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Syötävien kasvien lisäksi laatikoihin voi istuttaa pörriäiskasveja, jotka houkuttelevat hyödyllisiä hyönteisiä puutarhaan. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL

Juurikasveille syvempi laatikko

Lavatarhaan tarvittavia laatikoita myydään valmiina, tai ne voi nikkaroida itse.

– Juurikasveille kannattaa valita vähintään kolmen reunalaudan levyinen laatikko, Tahvonen opastaa.

Sisäpuolelta reunalaudat tulee suojata muovilla varsinkin, jos laatikko on rakennettu myrkyllisiä kemikaaleja sisältävästä kestopuusta. Mikäli laatikko on pihalla, sen pohjaa ei kannata peittää, jotta maasta pääsee imeytymään kosteutta multaan.

Rikkaruohottoman mullan alle martoilla on tapana pistää kerros kompostoitua hevosenlantaa.

– Luomua on kaikki.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Salaatille ja muille pienjuurisille kasveille riittää matala laatikko. Juurikkaille korkeutta on hyvä olla kolmen laudan verran. Kuva: Lassi Puhtimäki
Salaatille ja muille pienjuurisille kasveille riittää matala laatikko. Juurikkaille korkeutta on hyvä olla kolmen laudan verran. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL

Kastelukierrokselle illalla

Jos mielii saada kesän aikana kypsyvää satoa, esimerkiksi maisseja kannattaa ensin taimikasvattaa sisällä, sillä kylmässä maassa siemenet itävät hitaanlaisesti.

Taimia voi normaalivuonna alkaa istuttaa ulos toukokuussa, kunhan jaksaa alkuun suojata laatikot harsoilla. Lämpötilan kohotessa harsot ja varsinkin suojamuovit on muistettava poistaa, jotteivat kasvit tukahdu kuumuuteen.

– Kastella kannattaa illalla, jotta kasvit saavat käytettyä veden hyödyksi yöllä, Ratilainen kertoo.

Martat ovat kylväneet kasveja laatikoihin houkuttelevasti teemoittain: yhdessä versovat yrtit, toisessa syötävät kukat ja kolmannessa salaatit. ”Intiaanilaatikossa” satoa antavat maissit, pavut ja kurpitsat.

– Tarkoitus on, että papu kiipeää maissia pitkin.

Samassa laatikossa olevat kasvit voivat hyötyä toisistaan myös kumppanuuden kautta. Tomaatti, herne ja lehtikaali esimerkiksi hyödyttävät toisiaan tuottamalla ravinteita, karkottamalla tuhohyönteisiä ja ehkäisemällä tauteja.

– Palkokasvit keräävät typpeä ilmasta. Ne lannoittavat itsensä ja vähän naapuriakin, Tahvonen kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Raija Tahvonen kertoo lehtikaalin viihtyvän hyvin samassa laatikossa esimerkiksi kumppanuuskasveihin lukeutuvien tomaatin ja herneen kanssa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Raija Tahvonen kertoo lehtikaalin viihtyvän hyvin samassa laatikossa esimerkiksi kumppanuuskasveihin lukeutuvien tomaatin ja herneen kanssa. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL

Neljä laatikkoa kiertoviljelyyn

Kiertoviljelyyn kannattaa hankkia vähintään neljä laatikkoa, jotta typpeä sitovien ja kuluttavien kasvien paikkaa voi vaihdella vuosittain. Yhteen lootaan esimerkiksi kaalit ja sipulit, toiseen juurikasvit, kolmanteen yrtit ja neljänteen perunat.

– Jos ei jaksa tehdä viljelykiertoa, käytetyn mullan voi kipata esimerkiksi marjapuskille.

Maan rakennetta voi parantaa myös kylvämällä tyhjiin kohtiin rikkaruohoja tukahduttavia viherlannoituskasveja, kuten hunajakukkaa ja yksivärisiä apiloita.

– Syksyllä maanparannuskasvit käännetään maahan lannoitteeksi.

Rohkeasti kohti uusia kokeiluja

Tomaatin viljely voi olla avomaalla haastavaa, sillä viileät jaksot hidastavat kasvua. Tuholaisherkkien porkkanoiden kasvatuksesta Tahvonen ja Ratilainen ovat vallan luopuneet kotikasvimaillaan, koska suoria mukuloita ei meinaa tulla.

He kannustavat rohkeasti kokeilemaan erilaisia kasveja ja laajentamaan omaa lajituntemusta esimerkiksi kanelibasilikaan, malabarianpinaattiin tai mangoldiaan.

– Se on punajuuren ja sokerijuurikkaan sekoitus ja hyvä wok-ruoissa.

Kotitarvepuutarha antaa satoa ruokapöytään, ja sen hoitaminen on mukavaa tekemistä koko perheelle. Samalla lapset oppivat, mistä ruoka tulee.

Harrastuksesta kehittyy helposti ympärivuotinen, kun haaveilee, mitä kaikkea voisi kasvattaa.

– Ajatukset harhailevat jo ihanan tuoksuisessa suklaamintussa, Tahvonen naurahtaa.

Hyötypuutarhan hoitaminen palkitaan herkullisella sadolla. Raija Tahvonen sanoo harrastuksesta tulevan ympärivuotinen, kun talvisin suunnittelee, mitä kesällä voisi kasvattaa. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL

Uusimmat

Fingerpori

comic