Lounais-Häme Ypäjä

"Hyvä ja menestyksekäs ratkaisu Ypäjälle" – eläkkeelle jäävä Heikki Vainio jättää yhtenäiskoulun testamentikseen

Kartanon koulun rehtori ja Ypäjän sivistystoimenjohtajan tehtäviä hoitava Heikki Vainio siirtyy eläkkeelle. Ypäjällä aloittaa ensi syksynä toimintansa yhtenäiskoulu, jonka Vainio kokee jättävänsä testamentikseen.
Kartanon koulun rehtori Heikki Vainio osallistui viimeiseen kuusijuhlaansa perjantaina ennen eläkkeelle jäämistään. Virallisesti hän jää eläkkeelle ensi maaliskuussa, mutta 21.12. oli viimeinen työpäivä, koska hän siirtyy pitämään lomiaan. Kuva: Tapio Tuomela

Eläkkeelle jäävä Kartanon koulun rehtori Heikki Vainio näkee Ypäjän koulumaailman tulevaisuuden valoisana. Seitsemän vuotta Ypäjällä työskennelleen Vainion rehtorin virkaan on yhdistetty myös sivistystoimenjohtajan tehtävät.

– Ypäjällä aloittaa ensi syksynä toimintansa yhtenäiskoulu, jonka koen jättäväni testamentikseni siirtyessäni eläkkeelle. Uskon, että se on Ypäjän kannalta hyvä ja menestyksekäs ratkaisu, Vainio sanoo.

Yhtenäiskoulu toimii kahdessa yksikössä, jotka ovat nykyinen Perttulan alakoulu ja Kartanon yläkoulu.

– Toivon, että koulu saisi yhteisen nimen. Sen valitseminen on sivistyslautakunnan tehtävä, mutta omasta mielestäni koulu voisi olla joko Perttulan tai Kartanon yhtenäiskoulu tai sille voitaisiin antaa kokonaan uusi nimi. Toivottavasti siitä ei kuitenkaan tule Ypäjän yhtenäiskoulua, joka olisi tylsä nimi, Vainio naurahtaa.

Yhtenäiskoulun myötä lakkautetaan kaksi alakoulua. Levän koulu suljettiin viime kevätlukukauden päätteeksi, ja Ypäjänkylän koulu lakkautetaan ensi kevään jälkeen.

Vainion mukaan kyläkoulujen sulkeminen on ollut hänen työuransa ikävimpiä asioita, jonka kanssa hän joutui tekemisiin jo edellisissä työpaikoissaan. Ennen Ypäjälle tuloaan hän työskenteli kymmenen vuotta Elisenvaaran koulun ja lukion rehtorina ja Pöytyän kunnan sivistystoimenjohtajana. Sitä ennen hän oli kymmenen vuotta Loimaalla sivistysjohtajana.

– Kyläkoulujen lakkauttaminen on ollut aina vaikea asia, mutta muutosta on kuitenkin tapahtunut. Parikymmentä vuotta sitten virkamies sai kyläläisten ja opettajien syytökset päälleen, mutta nyt on alettu ymmärtää, että virkamies tekee työtään ja viime kädessä asia riippuu päättäjistä. Ypäjällä myös koulujen henkilökunta tuli mukaan pohtimaan kouluverkon tulevaisuutta.

Vainion mukaan päätös yhtenäiskouluun siirtymisestä ei syntynyt Ypäjällä helposti, vaan oppilasmäärän kehitystä haluttiin seurata useampia vuosia.

– Ypäjällä syntyy nyt noin 20 lapsen ikäluokkia eli yhden koululuokallisen verran, joten yhtenäiskouluun siirtyminen oli sekä taloudellisesti, opetuksellisesti että kasvatuksellisesti järkevä päätös.

Vainio sanoo viihtyneensä Ypäjällä ja työyhteisössään hyvin.

– Oppilaat ja opettajat ovat mukavia. Ikäluokat ovat pieniä ja perheet tuntevat toisensa, mikä estää oppilaiden kiusaamista ja nahistelua.

Työuraltaan Vainio sanoo jäävänsä kaipaamaan varsinkin opettamista.

– Olen matematiikanopettaja, ja kanssakäyminen oppilaiden kanssa on ollut työni ykkösjuttu.

Opettajan työstä Vainiolla on lähes 40 vuoden kokemus, ja hän sanoo opetuksen muuttuneen myönteiseen suuntaan erityisesti siinä, että opettajakeskeisestä ajattelutavasta on siirrytty oppilaskeskeisyyteen.

– Opettajat ohjaavat nykyään oppilaita hakemaan itse tietoa, mikä on hyvä asia.

Vainio on syntyisin Tarvasjoelta ja asuu Loimaalla, jossa hän on aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa. Hän toteaa, että eläkkeellä on entistä paremmin aikaa yhteiskunnallisten asioiden hoitamiselle ja harrastuksille.

– Olen kaupunginvaltuutettu, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja kirkkovaltuutettu. Olen myös seurakuntaneuvostossa, jossa toivon voivani jatkaa, kun uudet valinnat tehdään. Kirkkovaltuutettuna pidän tärkeänä, että käyn kirkossa ja toimin myös avustajana jumalanpalveluksissa. Kuulun myös Varsinais-Suomen keskustan piirihallitukseen.

Kulttuuri on Vainiolle tärkeää, ja hän toimii taiteestaan tunnetun professori Alpo Jaakolan perintöä vaalivassa Jaakola-seurassa sekä kotiseututyötä tekevässä Loimaa-seurassa.

– Harrastan myös liikuntaa ja varsinkin hiihtämistä. Olen innokas kirjaston käyttäjä ja odotan, että eläkkeellä on aikaa paneutua lukemiseen.

Vainio lukee mielellään kotimaisia dekkareita, kuten Reijo Mäen, Leena Lehtolaisen, Outi Pakkasen ja Ilkka Remeksen teoksia.

– Remeksen uusin kirja jäi syksyllä kesken, kun en muiden kiireiden takia ehtinyt lukea sitä kuukauden laina-aikana. Eläkepäivien ensimmäisiä tavoitteita on lainata se uudelleen ja lukea loppuun, Vainio suunnittelee. FL

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic