Lounais-Häme

Hyvä muistijälki saa nuoret palaamaan

Forssan seudun vetovoimaisuus näyttää pelkkien tilastojen valossa aika huonolta. Mutta jos tilastoja katsoo numeroiden takaa eri näkökulmista, tilanne ei olekaan niin paha.

-Forssan seutu saa muuttovoittoa kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 15–24-vuotiaissa ja 25–34-vuotiaissa, MDI oy:n asiantuntija, valtiotieteen tohtori Timo Aro selventää.

Nuorten ikäryhmä on juuri se, joka lähtee koulutuksen perässä pois alueelta.

Aron selvityksessä on tilastoitu muuttajat koko 2000-luvun ajalta. Luvuista selviää, että alue saa muuttovoittoa myös maahanmuuttajista.

-Turvapaikanhakijat eivät vielä näy luvuissa, koska heidät lasketaan tilastoihin vasta sen jälkeen, kun he ovat saaneet oleskeluluvan.

 

Aron mukaan Forssan seudun veto- ja myös pitovoima riippuu muun muassa alue- ja paikallistalouden kehityksestä, työllisyys- ja työpaikkakehityksestä, koulutustarjonnasta ja hyvistä palveluista.

Seudulla ei ole muiden pienten tai keskisuurten seutujen tavoin riittävästi kaikkien koulutusasteiden opiskelupaikkoja ja se vie nuoria suuremmille opiskelupaikkakunnille.

Aron mukaan kyse on luonnollisesta liikkuvuudesta eikä sitä hänen mielestään pidä eikä voi rajoittaa. Sen sijaan on tärkeää, että mahdollisimman moni lähtijä palaisi myöhemmin takaisin.

-Se taas edellyttää työpaikkojen lisäksi sitä, että seutu on jättänyt hyviä ja positiivisia jälkiä mieleen.

 

Sijaintitekijöillä on myös tärkeä rooli ihmisten houkuttelussa. Aron mukaan nopeilla ja sujuvilla liikenneyhteyksillä on merkitystä.

Hänen mukaansa Forssan seutu on optimaalisessa paikassa lähellä suurimpia työmarkkina-alueita. Sujuvilla ja nopeilla yhteyksillä on yhä keskeisempi merkitys alueiden menestymisessä tai menestymättömyydessä.

-Seudun puutteena on rataverkoston ulkopuolelle jääminen. Muuten tilanne on yhteyksien näkökulmasta kunnossa.

Niin sanotut pehmeät vetovoimatekijät eli muun muassa alueen vetovoimapalvelut, luonto, puistot, fiilis, tunnelma ja ilmapiiri vaikuttavat siihen, kiinnostuvatko muuttajat alueesta.

 

Myös se, minkälainen maine alueella on, herättää haluja muuttaa seudulle.

-Forssan seudun maine ei ole ulkopuolisin silmin paras mahdollinen. Alue on jäänyt kansallisessa julkisuudessa katveeseen.

Seudun myönteinen uutiskynnys ylittyy harvoin. Aron mielestä alueen toimijat voisivat skarpata ja pitää enemmän esillä alueen onnistumisia, vahvuuksia ja muita hyviä puolia.

-Ellei seutu usko itseensä, ei kukaan muukaan usko.

Hyvän mainekuvan saaminen ei Aron mukaan käy helposti, mutta se onnistuu, jos seutu on yhtenäinen ulospäin ja puhuu yhteistä kieltä.

Aro kehottaa miettimään, minkälaisia pieniä, vähäpätöisiltä tuntuvia tapahtumia alueella järjestetään. Niistä voi nimittäin kasvaa jotain suurta.

 

Forssan seudulle muutti 1990-luvun alussa noin 50 henkilöä vuosittain. Vuonna 1993 seudulle muuttajien määrä alkoi kasvaa.

Vuoden 2008 finanssikriisin myötä myös muuttajien määrä kääntyi selvään laskuun.

-Viime vuosina muuttotappio on ollut noin 200 henkilön vuosivauhtia, Aro laskee.

Vuosien 2000 ja 2016 välisenä aikana muuttotappio oli roimasti punaisella. Seudulta on lähtenyt yli 2 200 15–24-vuotiasta.

Alle 15-vuotiaiden ryhmä on sen sijaan kasvanut 93 lapsella. Alueelle muuttaneet ovat suurimmaksi osaksi 20–29-vuotiaita.

-Forssan seudulla on kohtalaisesti ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opiskelupaikkoja, Aro sanoo.

Toiseksi suurin tulomuuttajaryhmä on alle 20-vuotiaat.

-Seutu saa muuttovoittoa kaikista yli 35-vuotiaiden ikäryhmistä ja alle 15-vuotiaista lapsista. Toisin sanoen seudulle muuttaa lapsiperheitä enemmän kuin lähtee. FL

 

Uusimmat