Lounais-Häme Forssa

Hyvää joulua! Katso video: Nelli Riiheläinen lukee jouluevankeliumin Forssan murteella

Vanhat perinteet ovat kunniassaan, mutta kullekin sukupolvelle syntyvät myös uudet ja omat.

 

Joulun harras tunnelma. Evankeliumi on tarkoitus lukea aaton juhla-aterian alla ja ennen iloittelun alkua. Eloisat lapset ja nuoret tirskuvat, tönivät ja käyvät kierroksilla, kun teksti kaivetaan esiin.

Kuka lukee?

– Perinne taisi loppua siihen, kun meillä neljällä serkuksella meni jouluevankeliumin lukemisen kanssa aina nauruksi. Ei siitä enää mitään tullut, vaikka evankeliumi oli kummitädilleni todella rakas perinne, Nelli Riiheläinen muistelee nuoruusvuosien sukujouluja.

Forssalainen teatteriharrastaja ja improvisaation taitaja tulkitsee Forssan Lehden joulutervehdyksenä evankeliumin Forssan murteella.

Evankeliumin käännöstyön on tehnyt Risto Jokinen, ja se löytyy Jorma Harjusen kokoamasta murre- ja perinnekirja Sirosäkistä ja Pylsypussista.

Murteista sopii nautiskella

Jokisen teksti Luukkaan evankeliumista sopii hyvin Riiheläisen suuhun, sillä hän on Forssassa vahvasti omilla ja sukunsa juurilla. Forssalainen puheennuotti luontuu kuin itsestään.

– Olen opiskellut Savonlinnassa ja myös Raumalla, Tampereella ja Turussakin olen viettänyt aikaa, mutta niiden murteista ei ole tainnut puheeseeni mitään tarttua.

Riiheläinen innostui jouluevankeliumin lukemisesta äidinkielellään. Hänen mielestään murteet ovat kielen rikkaus, josta sopii nautiskella.

Murteen intonaatio on Riiheläisen mielestä yksittäisiä murresanojakin tärkeämpää. Murre myös muuttuu ja muovautuu aikojen saatossa ja sukupolvien vaihtuessa.

Murteet ovat herkullisia, ja hänen mielestään olisi hienoa, jos niitä kuulisi enemmänkin.

– Jos ihminen luopuu omasta murteestaan, se on kuin hukkaisi alkuperänsä. Kyllä nyt taitaa käydä niin, että meidän perheen joulun perinne palaa takaisin aaton ohjelmaan ja vielä vorssan kiälellä, Riiheläinen arvelee.

Pilkettä pitää olla aikuisellakin

Hän on nyt siinä vaiheessa elämää, jolloin perheen uudet perinteet syntyvät. Niissä yhdistyvät Riiheläisen suvun ja puolison Pete Saarikon suvun joulujuhlaelementit.

– Olen vähän kipuillutkin sitä, että niitä omia lapsuuden suuria sukujouluja ei enää samanlaisena ole.

Nelli Riiheläinen palauttaa tänä jouluna käyttöön lapsuuden joulujen perinteen. Ennen jouluateriaa perhe kuulee jouluevankeliumin, nyt vorssan kiälellä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Riiheläinen on havahtunut siihen, että hänen tulisi olla itse joulun aikuinen ja luoda Immille  ja Veetulle heidän omat lapsuuden joulun perinteet.

– Niin aikuinen ei kuitenkaan tarvitse olla, että vakavoituisi ja tylsistyisi. Pilkettä pitää olla silmässä aikuisenakin.

Joulun perinteet ovat pyhinä tärkeitä, vaikka kaikkea ei tarvitsekaan orjallisesti noudattaa.

Hautausmaakäynnit ainakin Koijärvellä ja Urjalassa kuuluvat Riiheläisen jouluun, mutta jos jostain syystä ne eivät onnistu, joulu ei mene pilalle. Olennaista on, että muistaa.

– Poismenneitä voi muistaa sytyttämällä kynttilän kotona. FL

Jouluevankeliumi ja juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 24. joulukuuta 2018. Hyvää joulua!

Fingerpori

comic

Näkoislehti

4.4.2020

Uusimmat