Lounais-Häme

Ihmettelystä idea väitöskirjaan

Elina Virtasen väitöskirjan tarina alkaa siitä, kun hän törmäsi sattumalta Ruth Munckin nimeen ja löysi antikvariaatista kahdeksalla eurolla Munckin muistelmateoksen. Tuolloin Virtanen ei tiennyt Munckista juuri muuta kuin nimen, kotipaikkakunnan ja ammatin.

-Minua kiinnosti naishistoria ja muistoihin liittyvä tutkimus. Munckissa kiehtoi hänen roolinsa sotasairaanhoitajana, Virtanen sanoo.

Virtasta alkoi kiinnostaa, voisiko tästä aiemmin vain vähän tutkitusta ja osittain salaperäiseksi jääneestä henkilöstä kirjoittaa kokonaisen väitöskirjan.

-Ruth Munckin muistelmateoksen teksti tuntui kuitenkin aluksi etäiseltä. Ajattelin, että ehkä jatkan väitöskirjassani sittenkin pro gradu -tutkielmani aihetta, joka käsitteli Forssan tehtaalaisnaisia. Mieleni kuitenkin muuttui ja minulla heräsi kiinnostus Munckin aluksi hieman vieraaltakin tuntuvaa ajatusmaailmaa kohtaan.

Ihmettelystä syntyi idea väitöskirjaan, joka kuvaa Munckin muistoja ja tulkintoja hänen elämänsä kulusta. Munckin kirjoittamien kirjeiden, muistelmateoksen, muistelmakirjoitusten ja hänestä tehtyjen haastatteluiden avulla Virtanen hahmottaa 1920–1970-lukujen maailmaa. Väitöskirja ei siis ole vain kertomus yhdestä sairaanhoitajasta ja lotasta, vaan se on kertomus ajasta, jolloin Munck eli ja kirjoitti muistelmiaan. Samalla se on tutkimus siitä, miten ihminen muistelee omaa menneisyyttään.

-Yksilön muistoihin vaikuttavat monenlaiset seikat. Usein haluamme muistaa meille merkityksellisiä asioita. Muistot eivät myöskään ole vain menneisyyteen liittyviä vaan niissä on paljon muisteluaikaa ja tulevaisuuden odotusta, Virtanen kertoo.

-Muistoihin vaikuttaa myös yhteisön muistaminen. Ruth Munckin muistojen kautta pääsee kiehtovalla tavalla tarkastelemaan niin jääkäriliikkeen, Lotta Svärd-järjestön kuin suomalaisen SS-pataljoonankin historiaa.

Virtasen tutkimuksessa tulee esiin myös Munckin poliittinen aatemaailma, sillä Munck säilyi koko elämänsä ajan oikeistolaisena Saksan-ystävänä.

-Suomalaiset kyllä tuntevat vahvoja vasemmistonaisia, kuten Hella Wuolijoen, mutta oikeistolaiset naiset ovat jääneet tutkimuksissa vähemmälle huomiolle. Munckin tarina tuo esiin valkoisen Suomen arvoihin sitoutuneen naisen elämänkohtaloa. Hänen tarinansa kautta pääsee tarkastelemaan sitä aatteellista muutosta, joka Suomessa tapahtui jatkosodan jälkeen. Tuolloin Munck tuomittiin maanpetoksesta.

Koska Ruth Munckin elämäntarinan kautta Elina Virtanen on tarkastellut Lotta Svärd -järjestön historiaa, Forssan lottapatsaskeskustelu ei jäänyt häneltä huomaamatta.

-Oli oikeastaan mielenkiintoista seurata keskustelua. Ymmärrän, että asia puhutti paikkakunnalla. On hyvä, että menneisyyden tapahtumat kiinnostavat ja erilaisista tulkinnoista keskustellaan, hän aloittaa.

-Lotta Svärd -järjestöllä on poliittinen historia ja yhteys suojeluskuntajärjestöihin, vaikka monet mieltävätkin lotat lähinnä sota-aikana toimineiksi naisiksi. Pitää kuitenkin muistaa, että varsinkin sota-aikana lottien keskuudessa oli monenlaisen poliittisen taustan omaavia ihmisiä.

Virtasen väitöstilaisuus järjestetään Turun yliopistossa lauantaina 5. toukokuuta. Sen jälkeen Virtanen jatkaa työssään historian ja yhteiskuntaopin lehtorina. Väitöskirja syntyi osittain töiden ohella ja osittain apurahojen avulla useamman vuoden aikana.

-Olen onnekas, että työnantajani jousti ja sain opintovapaata. Kokopäivätyön ohessa väitöskirjan kirjoittaminen olisi ollut haastavaa

Vaikka Virtanen jatkaa opettajan töitä, hän sanoo olevansa tulevaisuuden suhteen avoin. Tutkimustyö kiinnostaa edelleen ja kenties myös seuraavan kirjan kirjoittaminen. Luvassa on myös erilaisia luentoja väitöskirjan pohjalta.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat