Lounais-Häme Forssa

Ihmisen osa ei ole helppo – Forssan Teatterin uutuusnäytelmä kertoo oikeasta ja väärästä, yhteiskunnan muutoksista ja kaiken keskellä kipuilevasta perheestä

Jos joku kertoisi sinulle totuuden toisen puolen, uskoisitko sen?
Salme (Tanja Thomsson) ja tytär (Minna Tiirikainen-James) lähtevät kirjamessuille.

“Minä olen Salme Sinikka Malmikunnas ja tämä tarina on tosi. Kaikki, mitä siinä sanon, on täyttä totta.”

Jos eläköitynyt lankakauppias Salme Malmikunnas olisi kirjailija, hän kirjoittaisi vain tietokirjoja. Kirjoja ompelusta, kutomisesta tai bostonkakun leipomisesta. Kirjoja, jotka kertovat ehdottoman totuuden, eivätkä vain yhtä versiota siitä.

Salme ei todellakaan pidä keksityistä tarinoista. Rahapulassa hän kuitenkin päättää myydä oman elämäntarinansa aiheiden puutteessa kärvistelevälle kirjailijalle. Salme näkee oman versionsa elämästään ehdottomana totuutena, mutta onko hänen totuutensa sittenkään se oikea?

– Tarinan päähenkilöllä on oma näkökulmansa. Hän katsoo tarinoitaan rakkaudesta lapsiinsa, eikä ehkä halua nähdä totuutta elämästään, kertoo ohjaaja Markku Ihamäki.

Kari Hotakaisen vuonna 2009 ilmestynyt kirja Ihmisen osa muovautuu Forssan Teatterin näyttämölle Ihamäen ohjauksessa. Sen näyttämöversiota esitettiin ensimmäisen kerran Helsingin Kaupunginteatterissa kahden vuoden ajan, sovitus näyttämölle on Raila Leppäkosken. Teos on Ihamäen ensimmäinen ohjaustyö Forssassa.

– Täällä tulee sellainen olo, että ollaan vähän hämäläisyyden pohjilla. Lämpenemisprosessimme työryhmässä on ollut aika rauhallista, mutta mitä lähemmäs ensi-iltaa tullaan, koko ajan on alkanut löytymään oikeanlainen ilmapiiri.

– Minulla on kokemusta ohjaustöistä useasta paikasta. Ne aina lähtevät jonkinlaisilla odotuksilla ja loppujen lopuksi niiden maailma on aina ihan erilainen. Olen huomannut sen, ettei voi liikaa valmistautua niihin.

 

Yksi selkeä teema näytelmässä on totuus. Vaikka kirja valmistui noin kymmenen vuotta sitten, Ihamäestä se kertoo silti myös jollain tavalla nykypäivästä.

– Maailma on siinäkin ajassa jonkin verran muuttunut. Minusta keskeistä tarinassa on, että ihmiset ovat hukassa, mikä johtuu siitä, että meitä ympäröivä maailma oli ehkä ennen jotenkin helpompi käsittää.

– Nyt ihmiset ovat mahdollisuuksien, valintojen ja markkinavoimien edessä. Ihmisen osa on aika mitätön, sekä näytelmässä että todellisuudessa.

Tarinaan liittyy myös perheenjäsenten välisiä odotuksia. Salmen suhde perheeseensä näyttäytyy postikorteissa, joihin hän kirjoittaa elämänohjeita ja lähettää ne lapsilleen.

– Enkä tiedä, lukevatko lapset edes kortteja.

Työelämä on tekstissä kovassa käsittelyssä: ihmiset ajelehtivat pätkätöistä toiseen ja päätyvät tilanteisiin, mihin eivät itse olisi uskoneet päätyvänsä.

– Ehkä tarina on myös siitä mielenkiintoinen, että siinä on kritiikkiä, jota ei kuitenkaan kohdisteta suoraan. Henkilöillä on pohjimmiltaan aina viime kädessä itsellään mahdollisuus tai vapaus vaikuttaa, vaikka järjestelmä, jossa elämme, saakin kritiikkiä osakseen.

Ihamäestä näytelmän teksti on pohjimmiltaan hyvin “hotakaismainen”.

– Aforistista tekstiä, joka on lakonisia elämänviisauksia täynnä.

Markku Ihamäelle Ihmisen osan ohjaustyö on Forssan Teatterissa ensimmäinen.

– Peruspienyrittäjä, jonka maailma on pysähtynyt ehkä 1970–80-luvuille, ei ymmärrä millaisessa maailmassa hänen lapsensa painivat. Huolehtiva perheenäiti, joka neuvoo lapsiaan ja olettaa, että he käyttäytyvät neuvojen mukaan.

Päärooliin hyppäävä Tanja Thomsson kuvailee henkilöhahmonsa Salmen elävän liikaa omassa maailmassaan. Kun nuori kirjailija (Ida Viljanen) lupautuu mittavasta summasta kirjoittamaan Salmen elämästä, mukaan astuu myös taiteilijan vapaus.

– Kumpikaan tarinoista ei ole ihan totta: se, minkä Salme kuvittelee elämäkseen ja se, minkä kirjailija kertoo. Kirjailija pakottaa Salmen tajuamaan, ettei maailma ole sellainen kuin hän on luullut. Jää kysymys, hyväksyykö Salme siitä mitään.

Thomssonista kirja ja näytelmä kertovat yhteiskunnan muutoksesta, mutta myös oikeasta ja väärästä. Salmella on ehkä vahva käsitys oikeasta ja väärästä, mutta kaikilla näytelmän hahmoilla ei.

– Hotakainen käyttää niin hyviä lauseita, kuten “markkinoiden suurin lapsi, jolla on paras kakka”. Perhe on varmaan joutunut kipristelemään laman kourissa. Näytelmä näyttää sitten raadollisesti, millaisia heistä on tullut.

Traagisessa tarinassa vilahtelee Thomssonista selvästi myös komiikkaa.

– Itse näen tässä jotain samaa kuin ohjaaja Pedro Almodóvarin tavassa kertoa. Ihmisiä houkutellaan johonkin tiettyyn suuntaan, joka käännetäänkin sitten täysin toisin päin. FL

Ihmisen osa: ensi-ilta Forssan Teatterissa lauantaina 20.10. klo 19.

Uusimmat